lauantaina, toukokuuta 22, 2010

Fufohan se tämäkin

... oli: Kauan sitten aloitettu puuvillapaita, josta sain valmiiksi vain takakappaleen. Kas, kun malli oli kiva, mutta tolkuttoman leveä. (En ollut tehnyt mallitilkkua, kuten en ikinä... Enkä näemmä ollut viitsinyt mittailla matkan varrellakaan.) Tämän neuleen aloitin jo varmaan 20 v. sitten, *noloa*.

Kun siitä en mitään valmista saanut/keksinyt, paras oli purkaa:
- Osa purkulangoista päätyi ehdottomasti parempaan käyttöön, tyttären jämälankatunikaan:
- Josta tarkemmat tekniset tiedot löydät blogistani.
Olen lopputulokseen ehdottoman tyytyväinen, koskapa tyttökin on :).

torstaina, toukokuuta 20, 2010

Tässähän hukkuu töihin - joten priorisoidaan


Joo..se yksi kanavatyö, eli "Rukoileva Lapsi" tuli siis valmiiksi. Hevoseen en ole jaksanut tarttua. Sen aika on vasta syyskuussa, ja sitä ennen pitäisi saada ainakin kolme kanavatyötä valmiiksi. Yksi niistä, "Koiranpentu", pitäisi saada valmiiksi juhannusviikon lauantaiksi. Apua! Mä saan tehä töitä hiki hatussa! Ja välillä tuntuu, että sitä tahtois vaan heiluttaa puikkoja, kun aivot ei vaan suostu yhteistyöhön. Mutta neuleessakin on omat haasteensa, ja hartioita pitää säästää, etteivät ihan mene rikki. Miltäkö koiranpentu nyt näyttää? Tältä.

keskiviikkona, toukokuuta 19, 2010

Esittely ja villapöksyt

Täällä kirjottaa kotiäitivuodesta nauttiva 6kk ikäisen pojan 25v. äiti. Raskausaikana kiinnostuin kutomisesta ensimmäisen kerran sitten yläasteen jälkeen ja sen jälkeen onkin syntynyt jonkun verran tumppua, pipoa, sukkaa ja villavaippahousuja. Keskeneräisiäkin laatikosta löytyy, kun löydän aina jonkun uuden kivan idean enkä malta tehdä vanhaa loppuun.

Ensimmäiseksi selätettäväksi fufoksi otin lyhytlahkeiset villavaippahousut, koska niitä nyt tosiaan tarvitaan. Pitkät saa heittää koppaan odottelemaan syksyä.

Lähtötilanne oli tämä:

Ja lopputulos tämä:

Kokeilin myös neulahuovutusta ensimmäistä kertaa villiksiin ja tuommoinen yksinkertainen ja kesäinen kukkakuvio siitä syntyi.

Seuraavaksi taidan tehdä nopsaa loppuun yhden pipon, joka on tehty jo joskus talvella, mutta oli liian pieni. Päätin isontaa sitä hiukan toisella värillä, mutta jäi taas kesken, yllätys yllätys.

Iso, suunnaton, valtava... Kaikkea sitä

On nimittäin yksi ufo, jonka selätystä menen kohta juurikin taas harrastamaan. Olen antanut itselleni käskyn saattaa tuo asap pois päiväjärjestyksestä, vähintään kolmen nukkarivin päivävauhtia. Eli kyseessä siis on ryijy, joka on tuossa eteisen kangaspuissa lojunut alkutekijöissään viime keväästä asti. Jotenkin en vain ihan heti älynnyt että tuonkin voisi olla Fufoilun paikka... Eihän mulla tässä siis hätäpäivääkään ole :) Vaikka istun eteisessä kutomassa, niin silti fufoilen..

Musta-punakirjavat sukat ovat jo mukavasti yli kantapään, vartta teen sitten tasan niin pitkälle kuin langat riittää.

Ja tuo kelta-puna-musta villatakintekele on siististi kerillä :)

maanantaina, toukokuuta 17, 2010

Eka ufo on nyt fo, seuraava jonossa


Tuosta eteisestä löytyneistä ufoista on siis nyt yksi selätetty neulomalla valmiiksi. Elikä ne vauvan sukat. Aamutuimaan tyttölapsia koulutielle patistellessa neuloin viimeiset kerrokset ja päättelin jonka jälkeen viskoin heidät huuhteluainekylpyyn; Nalle kun ei varsinaisesti vauvalanka ole... Ja vaikka kuva muuta koittaa väittääkin, niin puhtaanvalkoiset nuo ovat.



Seuraavana selätettävänä on tuo villatakki jonka aion purkaa kerille.... Eipä olisi siitä tullut käyttövaatetta itselleni :( Menee uusiksi jossain vaiheessa.

sunnuntaina, toukokuuta 16, 2010

Teritetyt sukat

Nämä teritetyt sukat ovat jo kolmas fufo!
Löysin lisää sukanvarsia, joten fufoilua riittää.