lauantaina, heinäkuuta 21, 2007

Tilkkuja valmistuu molempiin peittoihin kyllä edelleen. Kanavatyö ei ole edistynyt, koska langat loppuivat kesken. Enkä ole keksinyt mistä löytäisin muutaman tokan kanavatyölankaa. Kerran huusin huuto.netistä, mutta huuto sisälsi 5 tokkaa (=pieni vyyhtinen kanavalankaa).

Pyydänkin apua josko joltakin löytyisi seuravia kanavalankoja:
1) mitä tahansa vaaleankeltaista 2 tokkaa
2) oikein tummanvihreätä 3 tokkaa ainakin
3) jotain keskiruskeata 2 tokkaa

Otathan ystävällisesti yhteyttä s-postitse: kirsij3@luukku.com , kiitos! Tai kommenttilootaankin käy.

tiistaina, heinäkuuta 17, 2007

Niin, jatkoillehan sitä mielii

Ciao!
Joo...jatkoille tahdon tietenkin. Ja sitten niistä projekteista...yksi ystäväni saa pian babyn, joten minun pitää antaa puikkojen kilkattaa. Ja kyllä ne ovatkin kilkattaneet. Nytkin on työn alla vihreäsininen (värit ovat juuri tuossa järjestyksessä) peite. Toivottavasti sille tulee käyttöä. Lankana on Novita 7 Veljestä ja silmukkamäärä 90 silmukkaa. Ja pintana tietenkin korinpohjaneule. Toivotaan että peitosta tulee tykätty. Ajattelin ensin kokonaan vihreää peittoa, kun en tiedä kumpi sieltä tulee, mutta sitten jostain alitajunnasta pulpahti tuo sininen...niin ajattelin että laitetaan sitten sitäkin mukaan. Teen ehkä toisenkin vihreän raidan vielä, niin sitten on tavallaan symmetrinen peitto.

Uhoava fufosaldo

Viime viikkojen touhuilut hairitsivat fufoilun kunniakasta lopetusta ja talta nayttaa lopullinen saldoni (sekin nyt vahan myohassa):

Katla-sukat ohjeineen
Siniraitaiset sukat langolle
Pannulappu vaakana
Hattarasammalsukat OnLine SuperSockesta
Clapotis kalylle Seiskaveikasta
Ylosalaisraglan Lidlin Coloradosta

Tahan kuvaan merkkasin sinisella valmistuneet eli fufot, ja keltaisella fufoilun aikana edistyneet ufot (klikkaa kuvaa suuremmaksi). Tasta saanee aika hyvin kuvan tavastani edeta - tekeilla on aina monen monta tyota, jotka sitten kai valmistuvat joskus kerralla.



Ihan fufoilulle en kuitenkaan pystynyt omistautumaan, vaan aloitin ainakin yhdet sukat (purettu), yhden takin (aan pisteilla) seka Mystery Stolen. Nyt olen reissussa ja matkaan ei paassyt yhtaan ufoa (tai ehka yksi jai tuonne kassin pohjalle..), silla Mystery Stole on nyt tyon alla.

Kiitokset kaikille fufoilijoille ja fufoilun jarjestajille minun puolestani! Ensi vuonna uudestaan - hauska ja hyodyllinen yhteisprojekti!

EDIT: Ohhoh, nyt vasta huomasin etta taalla on ollut puhetta jostain jatkoviikoista? Hmm.. ehkapa kaivan ne sukat sielta kassin pohjalta sittenkin. Onko taalla jatkajia viela?

Jatkoviikkojen porkkana

Mutta ei hätä ole tämän näköinen! Vaikket tällä kertaa päässyt palkinnoille, tässä on mahdollisuutesi. (Ja tulos on ihan sinusta itsestäsi kiinni - paras palkitaan.)
Täten lupaudun tekemään tiristysviikoilla eniten ufoja selättäneelle omaa lankaa. Kehrään sen villakäärötekniikalla valmistuneiden ufojesi päättelylangoista. Blogissa on asiaa esitelty laveammin, käypä katsomassa!

EDIT: Pitäisköhän nyt tarkentaa. Siis ufojen päättelylangat on pelkkiä mausteita tässä langassa, pääosa materiaalista tulee mun pohjattomista kätköistäni. Valitsen villan, eli sämpylän pohjat ja päällisen, valitsen myös täytteen, ja ufolangat on sitten se mauste siellä päällä (viittaan jälleen Siisi- blogiin), josta se efekti syntyy. Soinnutan tietty villan ja materiaalit kauniisti omiin langanpätkiinne.

Eli kyllä neljästäkin langanpätkästä saa tehtyä hienoa lankaa!
Kannattaa osallistua!

maanantaina, heinäkuuta 16, 2007

Fanfaareja voittajille!

Virallisen nelitassuisen valvojan läsnäollessa suoritettiin erittäin virallinen palkintojen arvonta kaikkien niiden kesken, jotka ovat saaneet edes yhden ufon nujerrettua... Tähän väliin sopisi rumpujen pärinää ja fanfaareja, sillä satunnaislukugeneraattoria hyväksikäyttäen onnetar suosi seuraavia:

MAARTSI JA KATIIJA
Koska Helmiksen palkintohuhuiluun vastaisi vain IsoGnu, niin teemme niin, että Maartsi, Katiija ja IsoGnu ottavat yhteyttä minuun ( oujova at yahoo piste com). Maartsin palkitsee IsoGnu ja Katiijan palkitsen minä:)
Isot onnittelut myös kaikille mukana fufoilleille, koska kyllähän jokainen valmistunut työ on saavutus! Kiitoksia kaikille minun puolestani, eiköhän täällä vielä tule heiluttua sen viimeisen ufon kanssa...

Täyskymppi eli mitä tehty

1. Ruskea toppi -suurimmaksi osaksi neulottu-, kokoamatta VALMIS
2.Yhdet villasukat ohuesta langasta kesken(toista sukkaa aloitettu) VALMIS
3. Pinkki intarsianeule PURETTU
4. Toiset villasukat ohuesta langasta kesken mökillä (eka menossa) VALMIS
5. Turkoosi toppi viimekesältä -jokin tökkii ja se menee purkuun. PURETTU
6. Patalappu, viimeistelyä vaille valmis VALMIS
7. Pusero MandarinPetit-aloitettu viime kesänä. se VIRKATTU ja VALMIS
8. Oviverho kalalangasta -olikohan jollakin lapsista parvekkeen ovessa ikkuna ja onko sellaiselle käyttöä? Purkuun?? Mutta ei, se tehtiin loppuun 30 vuoden viiveellä. VALMIS ja KÄYTÖSSÄ
9. Pirkka-langan jämistä lapanen- purkuun PURETTU
10. Kätköistä löytynyt Kid Mohairista aloitettu huivi. Muutos suunnitelmiin ja siitä tuli PONCHO. VALMIS

Loppurutistus jäi tekemättä

Eipäs viikonloppuna tarttunut maalle mukaan yksikään ufo. Tympi niin valtavasti. Siispä niitä jää, mutta kuten alussa taisin luvata (ainakin omassa blogissani), jos ensi kesänä on tällainen tempaus, näitä nyt ufoina pidettäviä ei siellä ole mukana enää yhtään. Aion siis 'joskus' tehdä pois ne ja luoda paaaaljon uusia ufoja! (Silläkin alalla olen jo aloitellut, ehkä.)

Saldo:

Valmiit (paras A-ryhmä)
Poncho, kämmekkäät, pistelytyö Kisu Pikkukuu, lapaset, pipo, sniikkerit

Purkuosasto
kaksi eriparista sukkaa, nasun raajat (hävitetty)

Jäi (häpeänurkka)
Apupuput (miksen tehnyt?), oviverho (edistyi vähän), vauvan paita (edistyi merkittävästi), Sherborne Abbey (ei ollut niin tarkoituskaan juuri nyt saada tehdyksi)

Koska olen fufoilujaksolla auttamattomasti hurahtanut pitsihuiveihin, olen aika tyytyväinen tulokseeni. Ilman tätä tempausta olisin tuskin edes kaivellut esiin näitä nolottavia vanhoja juttuja, saati sitten saattanut valmiiksi tai hävitykseen. Kiitos seurasta!

Tuolla on tuo mun ufosivu: http://insideout.vuodatus.net/page/H%E4pe%E4nurkkaus+%28UFO%29

sunnuntaina, heinäkuuta 15, 2007

Tämän hetkinen saldoni

Aloitin toiveekkaasti ufojeni nitistämisen laajalla rintamalla. Purin viisi aloitettua neuletta takaisin lankakeriksi, neuloin sukkia ja villatakkia ja pellavajakkua ja Dunesta ponchoa. Jokaista yritin saada vuorollaan edistymään, muttei mikään oikein innostanut. Pakottamalla pakotin itseni väkertämään palmikkosukkani valmiiksi äsken- elikkä ainoa fufoni on edelleen päättelyä vailla olevat palmikkosukat. Taidanpa jatkaa vielä tätä kamppanjaa ja yritän välttää uusien juttujen aloittamisen.

Kuvia ja lisää tarinaa laittelen myöhemmin blogiini http://www.vaa65pukka.vuodatus.net/

Fufo-raporttini

Loppuraportti/väliaikaraportti.

Useaa ufoa on yritetty väkertää valmiiksi, mutta vain nämä blogissani esitellyt on saatu valmiiksi.

Urakka jatkuu osaltani vielä (varmaan ainakin vielä parina seuraavana vuonna...ellei koko aikana tulisi yhtään uutta ufoa, voisi nämä nyt olevat saada valmiiksi ehkä jossain tuolla 2020). ;o)

Meemun loppuraportointi

Nyt se on sitten loppu näkyvissä minullakin. Toki fufoilua olen valmis vielä jatkamaankin. Sen verran pieneksi jäi saldo minun osaltani, ja ufoja on vielä vaikka miten monta...

Tällainen löytyi eilen, ööh... kirjahyllyn takaa... Yksi ufo siis lisää. Viime kesänä aloitettu toppi jostain kirjaston lehdestä. Ei mitään tietoa lehden nimestäkään, joten tylysti purkuun. Ja jo eilen sain sen taikatoppimurheenkryynin takaisin keriksi (on jo muuten puikoilla, ja muotoutunee topiksi viime kesän Novitan ohjeella)


Ja vihdoin puolentoista vuoden ajan odotettuaan, sain nämäkin lapaset päätökseen. Eihän näissä ollut kuin langat päättelemättä. Käsiala on ikävä kyllä muuttunut matkan varrella niin että on hieman kokoeroa. Silitysraudalla höyryttelin, mutta tuntuu silti. Ehkä käytössä muokkaantuvat paremmiksi.
Eli fufoilusaldoksi minulla tuli kaksi valmista ja kaksi purettua. Toinen valmis, tai siis ensimmäinenhän oli se Minttumaari-huivi, joka oli ensin topinkutale joka sitten purettiin, ja pääsikin heti huiviksi. Ihan tyytyväinen olen tähän pieneenkin saldoon siihen nähden, että ainakin jotain on valmistunut. Ja lopuistakin yritän päästä eroon vielä kesän aikana. Tahiti-verkkoneuleesta sain tänään tehtyä jo ekan olkasauman. Teddy-jakusta en saumoihin asti päässyt vielä, kun huomasin että onkin jäänyt toinen hihakin tekemättä...

Loppuraportti

Viimetipassa valmistui vielä kolme työtä. Salaisuutena paremminkin tasainen vauhdinjako kuin varsinainen loppukiri...

Juuri ennen lomareissua valmistui toppi, jonka vasta perjantaina kuvasin ja raportoin.





Peite, jonka päätavoitteekseni nimesin valmistui eilen illalla.
Lisää blogissani.
Omasta kokoelmastani ehdottomasti vanhin (aloitettu 1994) ja suuritöisin FO.




Tämä puolestaan valmistui juuri hetki sitten, mutta koska sekä kuvaajani (minä itse) että mallini (myöskin minä itse)
kieltäytyivät yhteistyöstä raporttia voipi odotella aikaisintaan huomenna.




Loppusaldo on siis 6/7, neljä valmistunutta, kaksi purettua ja yksi onneton UFO (pesämunaksi seuraavalle vuodelle?).

Se yksi surkea jäljelle jäänyt UFO on siis tämä:

Neuletakki jonka a) väri ei miellytä, b) malli ei miellytä. Malli parani hieman hihan pyörioiden uudelleen neulomisella (OK, vasta toinen tehty...), mutta ei silti poista perusongelmaa: niukahko ribbineule korostaa muotoja vähän turhan paljon.

En ole aivan vakuuttunut siitä, että edes uudelleenvärjäys tämän pelastaisi, mutta koska lanka on kuitenkin Kotiväkeä ja takki käytännössä valmis, en ole sitä vielä valmis purkamaankaan. Kuten sanoin, pitäähän sitä ihmisellä pieni pesämuna olla, vai mitä?

Aino-apupupu

Mummolassa ollaan taas muksujen kanssa, joten koneelle en ole paljon ehtinyt. Alkuviikosta kuitenkin valmistui apupupu Aino. Siis kaksi kolmesta ufosta on muuttunut fufoksi. Kuvia seuraa kunhan löydän kameran piuhan jostain kassista...

PS: Innolla olen mukana jatkamssa tätä projektia kesän loppuun.

33,33%

Sain ufoistani selätettyä kolmasosan. Se kuullostaa hienolta, mutta todellisuudessa valmistuneita töitä oli ainoastaan 1 :-). Mutta se olikin muhiutunut 10-vuotta. Mutta nyt olen käyttänyt paitaa ahkerasti, joten siinä suhteessa tuo kolmasosakin oli hyvä. Villapaidan viimeistely ei millään inspiroinut, joten se saa odottaa jatkoaikaa. Kirjonta ei tällä hetkellä houkuttele, joten se muhiutunee vielä pitkään, kunnen inspiraatio iskee.

lopputiristys - 6 1/2 ufoa!

Ensin sai kyytiä sininen hatuntekele, lankaa ei yksinkertaisesti olisi ollut tarpeeksi.

Tämän alkulämmittelyn jälkeen jäljellä ei ollut kuin hikistä kauhua, tahtoo sanoa puolitekoisia vaatekappaleita. Urheasti tartuin puikkoihin. Ensimmäiseksi suoritin pelottavan operaation, eli purin keväällä ufoutuneesta vaaleansinisestä palmikkotakista kaikki väärin kudotut palmikot. En tosiaankaan jaksanut purkaa koko takkia! Sain sitten junailtua palmikot mallikkaiksi ja kudoin takakappaleen ja hihat.
Onneksi löysin suht kivat napitkin:
Vaaleanpunainen silkkitopin alku oli marinoitunut jo pari vuotta. Lankaa oli vain 50g, josta olin saanut aikaiseksi jo vartalo-osan. Nyt tiristin loppulangoista vielä olkaimet, ja leijonankeltaisesta silkkilangasta kudoin ainaoikeinpitsiä reunaan. Katsoin mallia juuri saamastani huivista (kiitos Villasukka!), ja toppi valmistui vihdoin. Yläosassa on paljetteja, jotka muistan pujotelleeni ohueeseen konelankaan ja kuljettaneeni mukana silkkilangan kanssa.



Seuraava potilas! Taannoisessa Apupupu-härdellissä meni muutakin piloille. Keväällä huovutusviimeistelyä vaille jäänyt paita kutistui aika lailla samalla kuin sen kaula-aukko venyi suhteettoman suureksi. Luulen vielä voivani pelastaa tämän, joten se ei siirry mörvelöihin. Mukana uineet ylösalaslapaset sen sijaan joutuvat!
ennen -
nyt -

Jalot alpakka- ja merinolangat muuttuivat täydeksi pelliksi. Kuvittelin vielä voivani tehdä niistä jotain, esim. pienen kukkaron josta olen jo pitemmän aikaa haaveillut, joten saksin toisen surutta auki. Huovutettu neulos oli niin paksua ja jäykkää, ettei mahtunut sankojen lipan sisään. Se siitä siis. Nämä ovat hylkytavaraa.

Oli myös murretunsininen puseronalku parin vuoden takaa.
Sovittaessani tajusin sen olevan aivan liian lyhyt, mutta myös pitsineuleraidat sijoittuivat yläosassa epäsymmetrisesti. Purin etuosat hiha-aukkoihin asti ja neuloin uudelleen. Alkuperäiseen suunnitelmaan kuului 3/4 hihat, mutta halusin kokeilla

tunikapituutta. Hihoihin varattu lanka riitti kivaan helmaosaan. Sen kutomisessa meni uskomattoman kauan, sain aikaan suunnilleen sentin tunnissa.



Niinpä aikaa jäi enää yhden ufon muuttamiseksi fo:ksi. Viimeistelyä ja nappeja vailla oleva villatakki oli hyvä ja nopea projekti. En edes tajua, kuinka se on saattanut jäädä kesken. Se on ihan ensimmäinen neuletyöni, kun rupesin taas neulomaan kuutisen vuotta sitten.
Itse asiassa tiedän tarkalleen milloin rupesin neulomaan. Se oli kesällä 2001. Istuin aurinkoisen loman puolivarjossa rannalla ja neuloin. Hiekka oli kuumaa varpaiden alla, puikkojen klik-klak oli tuttu ja turvallinen ääni, joka sointui laineen liplatukseen, tuulen suhinaan ja mehiläisen uneliaaseen pörräykseen. Kuvittelin villatakkiin sopivia hameita, mietin kenkiä ja sukkahousuja - kaikkea tällaista turhaa.
Se oli elokuuta, ja syyskuussa sortuivat tornit, taivaalta satoi monta päivää valkoista hilettä, hiiltyneitä paperinpaloja ja muuta kummaa, Manhattan oli suljettu saari jonne ambulanssit ajoivat pillit ulvoen vaikkei sieltä ollut mitään haettavaa, ja villatakki jäi viimeistelemättä. En varmaan vuoteen sen jälkeen ostanut vaatteita, ja kaupungillekin uskaltauduin vasta seuraavana keväänä.



Mutta nyt siis valmistui villatakki, paremmassa ajassa ja paikassa. Ehkä käytänkin sitä joskus. Tyyliin sopivat aidot 40-luvun vintage-napitkin kaivoin kätköistäni sitä komistamaan.

Siinä oli siis kuusi ufoa. Entä sitten se puolikas?

Kudoin kaksi lyhyttä vihreää hihaa ja onnistuin hukkaamaan ne jonnekin. Huushollia on myllätty aika lailla, on ollut vieraita, keskiaikamarkkinoita ja muuta säpinää. Hihat ovat siis valmiit (siitä vihreä loppukerä todisteena) , ja kunhan ne löytyvät voi puseron viimeistellä. Onneksi on ne tiristysviikot!

Alkusaldo 32 ufoa - valmiiksi saatu 18 1/2 - jäljellä enää 13 1/2. Vai pitäisikö kirjoittaa "enää"?