lauantaina, kesäkuuta 16, 2007

Nykytilanne WIPien kanssa


Niin, sanon niitä WIPeiksi, kun ne ovat työn alla nyt. Latviaan menevä WIP on hieman tauolla, outoa kyllä. No, ehkä se halu stitchata sitä löytyy vielä. Tämä Sydämeni Ilotulitus näyttää nyt tältä. Minusta se on edistynyt ihan kivasti, kun vertaa siihen kuvaan, jonka laitoin tänne aiemmin.

perjantaina, kesäkuuta 15, 2007

Ufojen selättäminen aloitettu...

Vihdoinkin pääsin työn tahtiin. Minun ufoiluni taitaa keskittyä lähinnä purkamiseen. Yksi lähes valmis sukka on nyt takaisin kerällä, ei siitä vaan tullut sellaista, kun olisin halunnut. Parempi käyttää lanka sellaiseen mistä tykkää.

Tytön neuletakissa on nyt kaikki osat. Enää hihat täytyy ommella paikalleen ja virkata reunus sekä keksiä siihen napit. Valmista tulee, toivottavasti viikonlopun aikana. Kuvia myös!

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!

Viimeinkin sain keräiltyä ufoni esiin. Osa piileskeli ovelasti vintillä ja jotkin olivat kulkeutuneet mökille saakka. Enpä muistanutkaan kuinka paljon olen juttuja jättänyt kesken. Löysinpä vielä 5 suurta muovikassillista lankojakin, joiden olemassa olon olen tyystin unohtanut.
Aloitetaanpa sitten ufojen luokittelu tuoreimmasta päästä.
Ufot nro 1, 2, 3 ja 4 vasemmalta oikealle.
1. Ponchon /huivin tekele pinkistä Sirdar Dunesta kuuluu tämän keväisiin tulokkaisiin. Alunperin tästä piti tulla kesätoppi, mutta koska lanka on puhdasta polyakryylia, en todellakaan halua tätä vaatekappaletta pitää lähinnä ihoa. Ehkäpä tästä voisi sietää ponchon tai huivin. Toinen ufoutumiseen vaikuttava tekijä on neuleen mitoitus- neule venyy ja paukkuu joka suuntaan, joten ehkäpä vielä kerran puran tämän ja aloitan alusta. Olen varmaan ollut järjiltäni ostaessani tämän langan pari vuotta sitten?!
2. Viime postauksessani haaveilin unelmanpehmeistä bambupaidoista ja sitä tämä seuraava ufo ei taatusti ole. Viime keväänä taisin aloittaa neulomaan tätä toppia Almedahlin Lin garnista. Neuletta pistellään menemään 5,5 mm puikoilla, joten mitenkään kevyemmästä päästä tämä toppi ei olisi. Lisäksi lanka on suunnilleen yhtä pehmoista kuin säkkikangas, joten ei tästä taida toppia tulla. Suunnitelma nro 2 on neuloa tästä jonkinmoinen kesäjakku, mutta riittääkö siihen lanka...
3. Palmikkosukat Regian bambulangasta aloitin toukokuussa. Lanka on kovaa ja kirjavaa, eikä mallikaan enää innosta. Toisesta sukasta puuttuisi enää terä.
4. Kirjoneulelapaset norjalaiseen tyyliin. Ohuesta langasta huolimatta lapaset ovat todella leveät. Tämän neuleen puikot olen tarvinnut johonkin muuhun työhön, joten tämä on jäänyt tauolle viime joulun lahjapajasta. Tuleehan se joulu tänäkin vuonna!


5. Keväällä aloitettu punainen neuletakki Novitan Isoveljestä. Hihojen leveimmässä kohdassa edelleen kitkutellaan mielessä kalvava epäilys raglan-kavennusten sopivuudesta.

















6. Pari vuotta vanha pusero Novitan Maxista. Tässä jutussa ei ole muuta vikaa kuin se, että siihen tarkoitetut langat ovat menneet hukkaan. Ei aavistustakaan missä ne voisivat olla. Etukappale on valmis ja jonkin verran olen neulonut takakappaletta. Hihat puuttuvat. Täytyy kai viimeinkin järjestää suuretsinnät ja vinttikomeroiden siivous lankojen löytämiseksi.











7. Vuoden täyttänyt raitaneule Isosiskolle. Pitäisi päättää millaisen kaula-aukon ja hihat tähän sompailee ja ehkäpä mitata mahtuuko neiti enää tähän.






















8. Vaaleankeltainen kesäneule pyöröpuikoilla Novitan Miamista. Käsiala aivan kauhea eikä kuviokaan innosta. Todennäköisesti liian pieni minulle tätä nykyä, joten tuomio on - purkuun!















Loppujen ufojeni kuvat ja esittelyt blogissani http://www.vaa65pukka.vuodatus.net/

Yritän nyt purkaa tätä ufosumaani alkaen näistä viimeksi aloitetuista, ehkäpä niillä on parempi ennuste valmistua kuin vanhemmilla ufoilla.
terv. Vaapukka

huuh....


Pelkäsin jo että en saa yhtään ufoa valmiiksi, mutta onneksi sain eilisessä riparin kaupunkiopetus -hommassa Pom-Pom huivin valmiiksi. :) Lankana Florica, jota meni n. 100g. Huh, kylläpä siinä meni kauan!

Huomenna alkavalle riparille lähtee ainoastaan ufoja, tai no tavallaan... Aloitin tällä viikolla virkkaustyön Tenneseestä, mutta se on vähän niinkuin pakollinen. :) Päätin tehdä reikäpaidan Rippijuhlaani. :) Katsoo miten onnistuu!

Vihdoinkin kuvia valmiista

Olen saanut jo useamman ufon muutettua fufoksi. Valitettavasti olen vieläkin lainakoneella, enkä pysty (lue osaa) kuvia lataamaan bloggeriin. Isäntäkin nukkuu autuaallisesti päiväunia, enkä raaski häntä herättää.

Käykää kuitenkin Heimolassa katsomassa, sinne olen laittanut valmiit työt ihan kuvina esille. Siellä on myös kerrottu jotain siitä miksi ufoutuminen minkäkin kohdalla alkoi.

Kaunista alkavaa viikonloppua kaikille toivottelee seijap

sniikkerit = FO, ideoita paitaan??







Finished objectiksi muuttuivat sniikkerit, jotka eivät sitten niin pikasellaiset olleetkaan. (Helmiksen ohjeella.) Valmiit, valmiit, jee, jee. Esikoinen soitti eilen Kolilta, että vuokramökissä on kylmä. Olisipa tossut mukana, vaan ei. Työporukan kesäpäivää vietettiin keskiviikkona ja bussissa oli hyvä tikutella. Loppulangankin kiltisti kulutin Vaaka-tilkkuun, niin ei jää kummittelemaan. (Aikaisemmin olen samasta Saksasta tilatusta langasta tehnyt säärystimet.)


Kämmekkäät ovat edistyneet jo jälkimmäiseen. Siinä olen peukalokiilan kohdalla, eli yksi kerrallaan edistyy ufot. Nyt pitäisi päättää mitä tekisin seuraavaksi. Apupuput ja pistely kai listalla. Vauvan paitaan en ole keksinyt ratkaisua vielä. Olisiko mielipiteitä? Kopioin pätkän blogini ufo-sivulta...


Tämä tapaus on todella murheellinen. Olen joskus onnistunut innostumaan oikein kunnolla vauvaneuleesta. Paita, koko arvioilta noin 80 cm. (Esikoinen syntynyt -93 ja hänelle olen tätä yrittänyt tehdä.) Olen ihan hämmästynyt: olen näköjään oikein ostanut 2,5 mm bambupuikot joskus silloin ja tikutellut silloiselle itselleni todellisen suururakan loppusuoralle asti. Tallessa on kaikki muut langat paitsi pääväri on vähissä. Onkohan sitä enempää ollutkaan. Käsin olen kirjoittanut hihaohjeenkin ja säilönyt samaan paikkaan. Kaikki muut kappaleet ovat valmiit (mitä nyt joku kissannaama kirjomatta) ja vain kakkoshiha puuttuu. Mitäs mä tälle nyt teen? Voi, itku! Omatunto parka. Miksi tällaisia on kaapeissa?
En kai mä tuota purakaan?! Mitä sille keksisi, kun vihreää on liian vähän. Raitahiha? Valkoinen hiha? Vinkkejä, apuja kaivataan!! Tahdon tuon pois mieltäni painamasta!

torstaina, kesäkuuta 14, 2007

Moikka

Olen edelleen ilman nettiä ja yleisten masiinoiden varassa.Sillä en ole niin ehtinyt tänne bloggaamaan.
Fufoilla olen ehtinyt hiukan, kastemekko on valmis ja lisäksi remppasin keskeneräisen lammaslaukun. Tällähetkellä työn alla on keeppi. Onhan tuota työsarkaa jäljellä ihan riittävästi. Laitan kuvallista matskua heti kun pystyn.

Moikka

Olen edelleen ilman nettiä ja yleisten masiinoiden varassa.Sillä en ole niin ehtinyt tänne bloggaamaan.
Fufoilla olen ehtinyt hiukan, kastemekko on valmis ja lisäksi remppasin keskeneräisen lammaslaukun. Tällähetkellä työn alla on keeppi. Onhan tuota työsarkaa jäljellä ihan riittävästi. Laitan kuvallista matskua heti kun pystyn.

Terkuin Teija

Leaf Socks

Vihdoinkin Leaf Socksit ovat valmiina - sukan suuhun tulevan lehtireunuksen osalta tein kompromissiratkaisun (jätin ne pois) soviteltuani neulottuja lehtiä paikoilleen, koska ne eivät kovasta väännöstä huolimatta siihen asettuneet kauniisti. Muuten sukat istuvat oikein mukavasti, vaikka kuva ei tee jalan ulkosyrjässä kulkeville lehtikuvioille oikeutta. Pahuksen vaikeaa omien jalkojen kuvaaminen ja itselaukaisulla otetuista kuvista ei tullut kovin kaksisia:)
Lankana on OnLinien Supersocke, puikot 2,5 mm. Malli on kirjasta Socks, Socks, Socks.

Miehen villapaidan takakappale tuli tiensä päähän ja päätyi kauniille kerälle. Keskeneräinen kappale aiheutti lähinnä vastenmielisyyttä, joten parempi näin. Seuraavaksi tarvitsisi tehdä puuttuva hiha ja muutamat puuttuvat pistot Country Companionsiin - ei ole tänä vuonna niin vimmattu ufo-tuho tällä suunnalla kuin viime vuonna!
Että näin. Uudet työt houkuttelevat ja omatunto kolkuttelee vanhoista keskeneräisyyksistä... Ei ole helppoa tämä käsityöntekijän elämä!

ufojen 7 - 10 kohtalo

Tämän pari vuotta sitten aloitetun huivin purkaminen hoitui samalla kun soitin paikalliselle energiafirmalleni neuvotellakseni uudesta arviolaskusta. Meillä kun kuluu vain puolet sähköfirman arvioimasta määrästä, joten lienee oikeus ja kohtuus, että ennakkolaskutkin ovat vain puolet arvioidusta. Huivi purettiin siis kännykkä korvalla, mutta lopputulos oli mieluinen. Lasku pieneni, huivi katosi olemattomiin ja tilalle tuli 50g ihanaa kauranväristä viskoosilankaa, sekä muutama

nöttönen jämälankoja. Hyvin onnistuneiden kämmeköiden ohjeella olisi kiva tehdä toisetkin (tälla kertaa ihan lahjaksi asti...?), niinpä mietin jotain kivaa viskoosilangan kaveriksi, yksin kudottuna kun ne lienevät varmasti kylmänpuoleiset.

Metafyysiellä tasolla ajattelin paljon neuleisiin sitoutunutta energiaa. Olin tuntevinani tammikuun kylmän pakkasen ja talvisen valon tulvahtavan puretun keepin myötä huoneeseen. Keeppi on MagKnitsin Sheer Poncho, jota en voinut kutoa valmiiksi, lanka kun loppui kesken eikä uutta saa. Kun lankana on ihana ja ylellinen kashmiirilanka, purin sen tuntematta enempää tunnontuskia. Yleensä en koskaan pura puolitöistä neuletta heti, vaan jätän sen mielelläni hieman marinoitumaan - aika tekee tehtävänsä ja joskus siitä saa vähällä vaivalla jotain muuta kivaa. No, tällä kertaa teen langasta jotain ihan uutta, mielessä kangastelee pitsinen kauluri (Lace Smoke Ring tms), jonka alotan kunhan tämä fufo-härdelli on ohitse.

Apupupu - apua olisin tarvinnut itsekin! Viime syksynä kudoin yhden ja aloittelin toista. Nyt päätin viimeistellä molemmat. Ensimmäinen sai ilmeen ja täytteen, ja koska olin neulonut sen Lett Lopista, tuosta kovasta ja karvaisesta langasta, tuumasin ettei pieni huovutuskylpy taitaisi olla hullumpi idea...
Jos et arvaa miten kävi, katsopas tätä:

Ulos pullahti pullea jänöveikko, joka ei oikomallakaan suostunut pienentymään. Tätä ei ainakaan kehtaa antaa Punaiselle Ristille, tuskin tällaista pupua sinne huolitaankaan! Mies katseli sitä hetken ja kysyi viattomana, Karvistako olin tekemässä, se kun on aika osuvan näköinen. Hmph!
Enkuksihan näitä vastaavia kutsutaan nimellä Trauma Teddy. Itse sain tämän tekemisestä aikamoisen trauman, joten päätin olla kutomatta toista valmiiksi. Purkuun siis! Purettu apupupu auttaa minua enemmän kuin valmis!

Koneesta pullahti muutakin ylenmäärin huovutettua - näistä enemmän myöhemmin. Ufot 7, 8, 9 ja 10 ovat näin siis tulleet tiensä päähän (osin kohtalokkain seurauksin - - - )

keskiviikkona, kesäkuuta 13, 2007

Väliaikaraporttia ja yksi tuhottu UFO

Näitä on nyt valmistunut 6, vielä 5 lisää ja pääsen kasaamaan peitettä. Paitsi, että sitä ennen se täytyy vielä hajottaa... Päätin siis uudelleen järjestellä palaset niin, että langan värierot ei pistä niin pahasti silmään eli tummemmat palaset muodostaa jonkin järkevän kuvion sen sijaan, että näyttäisi vain likaiselta läiskältä. Pitäkää peukkuja, että onnistuu!



Niin ja UFO #3 meni sit purkuun. Paitsi, kuten arvelinkin, ei purkautunut kokonaan. Purkautumaton osa päätyi roskiin.

Helmis kyseli toukokuun lopussa FUFOilu strategiaa. Näyttää nyt muodustuneen sellaiseksi, että välillä aina joku pikkuUFO pois (=purkuun), muuten päättäväisesti tasaisen tappavaa tahtia sen ISO parissa. Tuon peitten kanssa vuorotellen olen sit tehnyt viimeksi aloitettua työtä, ettei se vaan pääsisi FUFO huumassa UFOutumaan. Hyvältä näyttää. Ainoastaan UFO #2 eli neuletakki hieman huolettaa, mutta onhan tässä vielä aikaa!

tiistaina, kesäkuuta 12, 2007

Ärrin murrin....

Nyt pukkasi tauon hyvin alkaaneeseen fufo-projektiin. Meillä on tässä yhdet juhlat tulossa ja etsin koko kaupungin läpi tumman ruskeaa huivia/neuletakkia tms. mekon kaveriksi. Vaan ei löytynyt, joten täytyi tarttua puikkoihin ja aloittaa hirmuisella kiireellä fifi tummanruskeasta mohairista. Toivottavasti tuo valmistuu nopsaan ja pääsen seuraavan ufon eli apupupun kimppuun. Inhoan sitä "pupun raatoa" kaapin pohjalla...

5 valmista tilkkua

...fufoilun alkamisesta. Jos teen 12:ssa päivässä 5 tilkkua, niin montako teen 45 päivässä? Laskin että noin 18 tilkkua. Eli en saa valmiiksi peittoakaan fufoilun aikana. Mitä tässä kannattaa enää hoppuilla, kun tietää, että kumpikaan ei valmistu määrä aikaan mennessä.

Tosin kumpikin ufoni ei edes edistyisi ilman tätä tempausta. Joten teen niin monta tilkkua, kun vaan ehdin. Eipä sitten enää ole paljoa jäljellä tekemättömiä.

Hattarasammalsukat

FUFO #4

Ufolistani nro. 6 on selätetty! Nyt olen siis tehnyt loppuun neljännen ufon, ribbisukat. Tähän mennessä tekemäni fufot ovat aika pieniä töitä, mutta toivotaan että joku isommistakin ufoista valmistuisi pian. Tällaisena sateisena päivänä kaipailisi ainakin hartiahuivia (nro. 18) ja miksei pikkumattoakin (nro. 30) jalkojen alle tietokoneella istuessa. Kesäneuleista kietaisubolero (9) ja vihreä toppi (11) ovat molemmat edistyneet vaivaiset pari senttiä.



Valmistuneet sukat pääsivät heti omiin jalkoihin. Tällainen ohut sukkalanka on lyömätön kesävillasukissa, sillä minähän käytän villasukkia kesät talvet. Ranskalainen kantapää istuu loistavasti, mutta tuntuu hassulta tehdä vahvistettua neulosta vain kannan "reunoille" eikä ollenkaan kantapään alle. Nauhakavennus sopii minusta todella kauniisti sukkiin ohuesta langasta.



Ohje: Ribbisukka 60 silmukalla. Alussa pari senttiä 2o,2n; sitten läpi sukan 3o,1n. Ranskalainen kantapää ja nauhakavennus kärjessä (kavennukset joka toinen krs, kunnes puikolla 7s, sitten joka krs).
Koko: 38.
Lanka: OnLine SuperSocke 100 (75% villa, 25% polyamidi).
Puikot: 2,5 mm ruusupuiset sukkapuikot.
Menekki: 55 grammaa.

ufot 5 ja 6 selätetty


Vaikeuksien kautta voittoon voisi olla tämän entisen ufon, nykyisen fo'n (finished object) motto. Vuosia mukana roikkunut pannantekele purettiin. Lanka on mohairsekoitetta, kaikkihan tietää miten ihanaa sitä on purkaa... Lanka oli jo entisessä olomuodossaan kiljunut haluavansa kämmeköiksi. Alkoi hitonmoinen säätely, lankaa kun ei ollut turhan paljoa. Välillä kudoin toista liian pitkäksi, ja piti taas purkaa. Kahden !! päivän ahkeran tikuttelun tuloksena ne nyt ovat kumminkin näyttö- ja pitokelpoiset. Ajattelin ne lahjaksi, mutta ahne peikko sisälläni huutaa pitämään itse. Mitäs tykkäätte, kai pieni palkinto olisi paikallaan?

Kaulahuivi menikin sitten rutiinilla. Tämäkin oli ikivanha, ajalta jolloin olin hirveän ihastunut villiin virkkaukseen. Mutta nyt totesin, että sehän ei tarvitse kuin kauniit kehykset, ja reunustin sen yksinkertaisella pylväskaarireunuksella.
Huivi on muuten anatoimisesti muotoiltu!

maanantaina, kesäkuuta 11, 2007

Kolmas ufo taltutettu




Joskus kauan sitten luullakseni 80-luvulla aloitin kaikkien muiden hommien lomassa ystävälle villatakkia ei-minun värisistä langoista. Ajanpuute värin lisäksi oli selkeä merkki siitä, että neule ufoutuu. Olen tehnyt hihoja lukuunottamatta kaikki kappaleet. Etukappaleet ovat saaneet aikojen saatossa jo parempaa käyttöä ja vain takakappale kurkki milloin mistäkin syyttävin katsein.


No, nyt se on taltutettu. Yli kolme tuntia tiukkaa ja hikistä taistoa oli, jotta takakappale taittui pienille ja vähän isompille kerän nöttösille. Jos intarsia-neule on hidasta neuloa, niin purkaminen se vasta on vaivalloista puuhaa. Yksi lanka takavuosien Cottonellaa, joka on klumppuista puuvillasekoitelankaa ja kaksi oli mohairia ja vihoviimein oli jotain takeltevaa efektilankaa. Viime mainitussa oli metallinhohdetta, siis selvä Project Spectrum-lanka.

Tsorgissimus

Sori tsoriander, kun vasta näin myöhään ilmoittelen.

Päiväni on mennyt hujauksessa ja hieman yllättäen remonttipuuhissa. Eipä vielä eilen tiedetty, minkä puuhan parissa tämä päivä (ja muutama tulevakin) vietetään. Remontoitavaa kyllä riittää, katsotaan, kuinka pitkään sitä jaksetaan pakertaa vai tuleeko muita suunnitelmia väliin.

Kävin kyllä aamulla vilkaisemassa täällä mahdollisesti valmistuneita ufoja.
Nappasin samalla myös itselleni arvontalistan valmiiksi - eilisen listan mukaan, koska uusia ei aamuun mennessä ollut ilmaantunut.
KirsiJ:nkin huolin arvontaan mukaan, koska olin sinut listalle mukaan ottanut, vaikkei ihan tismalleen ottaen täysin valmista ufoa olekaan sinulta syntynyt. Kuitenkin selvä edistysaskel.

Onnettaren suosiollisella avustuksella suoritimme arvonnan juuri ennen perillisten iltapesuja ja Fufoviikkojen 1. kannustuspalkinto on täten jaettavissa:
Onnellinen voittaja on Rouva Oranssi, joka aloittikin ufoilunsa varsin tomerasti.

Onnea siis voittajalle ja toivottavasti fufovire säilyy edelleen!!!

Laitatko yhteystietosi mulle osoitteeseen: helminalle_4 ät hotmail piste com.


Sitten vaan jatkamaan fufoilua, tsemppiä kaikille!!

Viimein ufokuvia



















































En sitten osannut laittaa näitä kuvia sellaisiin asemiin enkä paikkoihin kuin olisin halunnut. Järkeilyistä ja kohdistimen paikasta huolimatta tulivat ihan miten sattuu. Mutta, vihdoin ja viimein saan näytettyä teille edes jonkinlaisia (huonoja) kuvia ufoista.
Valmistuneista töistä tässä korvaläppäpipo, joka oli reunavirkkauksia vaille valmis, sekä Tallin -huivi, josta siitäkään ei paljoa puuttunut.Villatakin selkäkappale, Fritids-lapanen ja siksak-kaulahuivi pääsivät takaisin kutsuvampaan olomuotoon, eli lankakeriksi. Saa nähdä mitä näistä tulevaisuudessa muotoutuu.

Edit: Nämä siis jo kertaalleen raportoituja, nyt vain kuvina. Uusiakin ufoja fufoutuu pikku hiljaa, pitää vaan päästä nappikauppaan.














Ufoesittelyni viimeinkin

Tässä viimein alkutilanne minun osaltani, eli neljä ufoa:

1. Illuusioneulekaulaliina puolisolle


2. Pinwheel Sweater


3. Vauvan nuttu


4. Palmikkoslipoveri


Blogistani löytyy tarkempi esittely jokaisesta ufostani. Kolme ensimmäistä ajattelin neuloa loppuun sellaisinaan, neljäs menee välillä purkuun. Ja nyt ei kun etsimään tv:stä hömppää ja neulomaan. Villa ja helle, mmm... :P

Pipo ja Myssy



Saanen esitellä Pipo ja Myssy. Pipo ehti odotella piiiiiitkän aikaa korin pohjalla, mutta Myssy valmistui huomattavasti nopeammin. Osasyynä nopeahkoon valmistumiseen oli se, että tarvin puikot Myssyn tekeleestä...

Ystävällisin terveisin, Katiija

Bean-nalle valmistui!!

Eka valmistunut UFO:ni, tosin voi olla ettei muita valmistukaan tässä Fufoiluajassa, kun muita neulomistarpeita on ilmaantunut... Mutta täytyy yrittää ;-)


Bean Style Bear
Malli: täältä
Lanka: ruskea 7 veikka
Puikot: 3 mm jotta tuli tiivis neulos




Fufo-säärystimet


Tralaa, säärystimet tulivat valmiiksi! Aloitin ne joskus reilu vuosi sitten tarkoituksenani kokeilla minipyöröjä. Pyöröt eivät istuneet käsiini, myin ne pois ja säärystimet jäivät kesken. Lanka on 7 veljestä Neliraitaa, mielestäni oikein onnistunut väriyhdistelmä.

Jotain valmista tääläkin..

Nämä on kaikki "uudemman sarjan ufoja" ja nyt FUFOja. Vasemmalla kuvassa Sivillasta (villasilkistä)
neulotut housut, joiden haarasauman ompelu on jäänyt..its'asiassa on sitä vitkuteltu tuon kanssa enemmänkin, mutta ensimmäisen kuvan kaltaisessa muodossa oli silloin kun Fufoilu alkoi. Seuraavassa kuvassa näkyvät housut valmiina ja samaa sarjaa villatakki. Villatakki on vieläkin vähän ufo..siitä puuttuu napit. Virkatut reunukset ja kappaleiden yhteenompelemisen sentään olen saanut tehtyä tässä fufoillessa.
Tämä setti on menossa veljen pojalle, joka pääsi viime viikolla sairaalasta kun siskonsa ylsi 2 kilon rajapyykkiin. Tähän settiin pitäisi vielä tehdä hattu. Hattu ei vielä ole edes aloitettu, mutta luen sen kuitenkin olevan fufo siksi, että se kuuluu tähän settiin ja siskonsa setissä on jo hattu. Ihan must siis.

Seuraavissa kuvissa on bambua. Lanka on AIVAN IHANAA Classic yarnsin Bamboo Softia (100% bambua).
Kuvassa ufot housut on jo fufoja. Eli fufoilun alettua oltiin vaiheessa, että toiset housut oli neulottu kokonaan, muttei ommeltu kiinni. Toiset oli haaraan asti neulottu ja ei tietenkään ommeltu. Housut on neulottu mahdollisimman pitkälti niin, ettei tarvitsisi kovin ommella. Kehittelin haarakavennuksiin tavan, joka mahdollisti neuloa takakavennukset yhteen yhdessä, vähän kahden puikonpättelyn tyyliin. Hankala selittää, otan vaikka myöhemmin lisää kuvia. Koristelin Lumin housut vielä peppu-ruusulla.
Kahdessa seuraavassa kuvassa on vielä samat housut takkien ja lakkien kanssa. Takit oli Fufoilun alkaessa neulottu (no hihoja piti toiseen takkiin neuloa vielä pari-kolme senttiä), mutta atomeissa. Ne on nyt ommeltu kasaan, koristeltu (paitsi auton renkaat=napit puuttuu), siis muutoin valmiit, mutta napit puuttuu. Arvatkaa mitä inhoan enemmän kuin päättelyä...
Nikon lakki on periaatteessa "se perinteinen", mutta se on aloitettu ja lopetettu värin vaihtoon ja toinen väri on tehty erillisenä kappaleena ja lopuksi kappaleet on ommeltu yhteen (oliko riittävän sekavasti selitetty?).
Lumin hattu on tehty ihan perinteisesti. Molempien takkien kaula-aukko on tehty virkkaamalla mutuna. Lasten nimet on kirjottu helmaan.

Täällä yksi toivoton tapaus

Hetken luulin, että onnistuin keräämään näihin kolmeen laakeaan laatikkoon kaikki ufoni. Vaan sitä mukaa, kun kuvasin, löytyikin taas kuvattavia lisää. Keskeneräiselle fufosivulleni erittelen näitä tarkemmin. Nähtäväksi jää, kuinka pitkä sivusta tulee. Ainakin puikoilla sivultani tulee monta ufoutunutta lisää. Enkä usko, että kaikki ufokätkönikään olisivat vielä löytyneet :o