lauantaina, kesäkuuta 28, 2008

Hui!!

Tavoite on kova vieläkin ... aika käy vaan vähiin, argh!!



Eli tarkoituksena olisi saada tämä neule valmiiksi. Etu-takakappale on raglaneihin saakka valmiina, samoin toinen hiha. Toinen hiha on vasta resorissa :(. Kiirettä pitää, mutta aattelin antaa väliaikatietoja, jos tästä vaikka tulisi puhtia lisää palmikon vääntelyyn.

Palmikkokuviohan on tuttua Dropsin sukista, jotka joskus aloitin hiekkalaatikon reunalla ja purin sitten kotona:D. Mukavaa palmikkoa joka tapauksessa.

*huoh* jos sitten lähtis tikuttamaan

Ystävällisin terveisin, Katiija

perjantaina, kesäkuuta 27, 2008

Muutama UFO selätetty

Joitakin vuosia parittomana pyörinyt pieni villasukka sai vihdoin parinsa.
UFOutumisvaarassa ollut Juliettekin valmistui. Julietteen käyttämäni Princess Mohair-lanka loppui kesken, kun oli enää pari kerrosta tekemättä. Hiha-aukkoihin piti kuitenkin saada edes pari kerrosta neulottua, joten purin aloitusreunasta muutaman kerroksen. Purkaminen on inhokkihommaani ja muutaman kerran tuli mieleen haudata tekele johonkin kaapin perälle piiloon. Niin ja onneksi sovelsin ohjetta alunperinkin eli neuloin helmineuletta. Muuten lankaa olisi tarvittu vielä reunojen neulomiseen.
Kuvassa olevien lisäksi on selätetty muitakin UFOja. Hahtuvalangasta virkattu lisäimu-vaippanen tuli valmiiksi ja on käynyt pesukoneessa huopumassa. Samoin pari virkattua Vaaka-tilkkua valmistui.
Majailen tällä hetkellä kakkoskodissani ja täältähän löytyi lisää UFOja. Listaan vielä itsesäälissä nekin, vaikka tuskin niistä ehdin enää mitään saada valmiiksi:
- lisää neulottuja Vaaka-tilkkuja, aloitettu viime syksynä
- virkatun torkkupeiton aloitus, aloin kinata äitini kanssa väreistä ja tekele lensi seinään jouluna 2006...
- vuosi sitten aloitettu virkattu pussukka
- varmaan pari vuotta sitten aloitettu koukuttu selänpesin
- UFOutumisvaarassa oleva Feather and Fun-huivi kasvivärjätyistä langoista, puolet tehty ja sitten loppui yksi hyvänvärinen lanka
- UFOutumisvaarassa oleva pitsineuletakki, itselleni olen tekemässä ja kun kaikki kappaleet on valmiina, niin näyttää liian isolta :(

Huomiseen neuletapaamiseen otan ehkä sen todellisen ikuisuusprojektin eli villapaidan tekeleen. Toivottavasti varastosta löytyy mustaa Seiskaveikkaa, ettei kaupan kautta tarvitse kiertää :) Aion muutenkin kilkutella UFOja ihan kuun loppuun saakka eli ehkä tässä joku muukin UFO vielä saatetaan FUFOksi. Tai sitten masennun, kun noita UFOja putkahtelee jatkuvasti lisää esiin.

milliinin fufotuloksettomuus

Näin kävi, että Suomen käsityön museoon tehty neulegraffiti vei aikaa (mutta tuli valmiiksi), ja tehokkaasta aloituksesta huolimatta ufoista ei tullut valmista.

Cable netsit purettiin, ja niistä tuli Fire walk with me-sukat. Lasketaanko tää valmiiksi? Vai onko tää uuden aloittamista? Jos on, kylläpä hävettää.
Tirolilaissukat ovat samassa tilanteessa kuin aiemminkin, en raaski purkaakaan mutta ei yhtään kyllä nappaa neuloakaan. Muut sukat kyllä kiinnostaa. On se kumma.
Hexagon-takkiin on virkattu kymmenisen lappua lisää ja toinen etukappale on melkein yhdistetty. Valmiiksi sitä ei voi sanoa hyvällä tahdollakaan.

Aion jatkaa Hexagonin tekemistä, vaikka tulisi sata ja kymmenen uutta mieletöntä ideaa vastaan. Ainahan ne voi laittaa Ravelryn jonoon :) Ois aika saada tuo jo valmiiksi.

kion saldo

jäi yhteen Julietteen ja tyynyliina on edistynyt jonkin verran. Kahteen muuhun en ole koskenutkaan paitsi alkuvalokuvausta varten :) En tiedä teenkö ikinä sitä haarukkapitsihuivia valmiiksi, mutta en missään nimessä raaski sitä purkaakaan. 1/4 on kuitenkin tehty ja olen melko tyytyväinen :) Ja vasta näin kuun loppuvaiheessa aloitin kuukauden ensimmäisen uuden työn, ei paha ei paha. Tsemppiä kaikille muille loppurutistukseen!

Riikkiksen loppuraportti

Omalta kohdaltani on loppuraportin aika ainakin kesäkuun kohdalta. Varmasti käyn täällä heinäkuussakin kurkistelemassa, se on ihan selviö.

Minulla siis tällaista:

- vihreä kolmiohuivi Mark&Kattensin Teddystä, purettu kerille
- puuvillaneuletakin kappaleet vuodelta -96, purettu ja langasta tehty kappa
- vauvan villainen puseron takakappale, purettu ja tehty langasta kahdet tossut
- vauvan puuvillainen puseron takakappale, sellaisenaan roskiin
- punavalkoinen pariton villasukka, terä purettu ja siitä kudottu toinen varsi, varret oottavat inspiraatiota ja sopivaa punaista lankaa teriksi
- musta Fifi, kudottu viimeinen puoli kerää, pingotettu, päätelty, oikeasti valmistunut

Olen tyytyväinen. Varmasti ilman Fufoilua ois neuletakin kappaleet saaneet edelleen pysyä vaatehuoneessa ja Fifikin oli jo matkalla unohduksen suohon. Kannatti tarttua. Tosin tosin, tällä viikkoa tuli aloitettua sininen pikkuvillatakki Samoksesta ja yhdet villasukat. Ei kai niistä vaan ole tulossa uusia ufoja?

Hui, miten noloa

Se ainoakin ufon fufotus meinasi jo tyssähtää, kun en heti löytänytkään niitä ex-kappaleita, jotka piti purkaa, jotta saisin tuon uuden ympyriäistakin tehtyä valmiiksi.
Mutta huraa! Kappaleet löytyivät tänään ja vakaa aikomus on seuraavaksi jatkaa ympyrätakin hihojen tekoa. Pienestä motivaatiokatkoksesta huolimatta, siis .


Muutamia on jo ilmoittautunut jatkamaan ufoilua kesäkuun jälkeenkin. Sovitaan siis, että arvotaan tähän mennessä luvatut palkinnot (Outikin lupasi vielä yhden palkinnon edellisten lisäksi) kuun vaihteessa ja sen jälkeen tämä blogi on edelleen fufoilijoiden vapaasti käytettävissä. Voitte siis edelleen raportoida tänne ufojen valmistumisesta.


Olisi mukavaa kuulla vielä tämän päätempauksen lopputuloksesta! Kertoilkaapa siis, miten tämmöinen kuukauden mittainen ufojakso mielestänne ja omalla kohdallanne onnistui? Mitä olisi voinut tehdä enemmän tai vähemmän ja mitä jäi vielä ensi vuoteen?


Omasta puolestani voin sanoa, että kirpaisi kyllä lopultakin purkaa nuo muutama vuosi sitten tehdyt ihan passelit vartalokappaleet Isovelineuleesta.
Kun nyt pääsin kuitenkin jatkamaan ympyrätakkia, odotan mielenkiinnolla, miltä lankojen uusi inkarnaatio mahtaa näyttää. Tällä hetkellä suurin toiveeni on, että ensinnäkin jaksan vääntää takin valmiiksi asti ja että siitä tulisi edes suunnilleen sopivan kokoinen. Sitähän ei todellakaan vielä voi tietää, kun se on tuhannen mykkyrällä liian pienillä puikoilla.

Viikonlopun aikaisia loppuraportteja (tai väliaika-) kuulostellen..
Hyvää loppukiriä kaikille kuukauden tempaukseen osallistuneille ja nyt sitten hyviä jatkosuunnitelmia hiomaan!!

torstaina, kesäkuuta 26, 2008

Viime hetken uusi aloitus

Tästä virkatusta kaitaleesta......ehdotettiin tehtäväksi ainakin käsilaukkua tai toppia. Laukku itsellekin ensimmäiseksi tuli mieleen, mutta kun tuo rengas on aika kookas. Kas, kun en ole mikään pieni ihminen, ja tekele on mitoitettu mahtumaan minun kehoni ympäri. Toppia en taas paljon käytä - edellä mainitusta syystä...
Etpäs siis ikinä arvaa, mikä tästä alkaa kehittyä, ethän? Jesss! Taas yksi tunika. Aloitus rinnan alta ja siitä ensin alas, sitten ylös. Enpä taida sitä ehtiä tämän tempauksen puitteissa saada valmiiksi, mutta edistystähän tämä on kumminkin, kun on edes JOKU suunnitelma. Katsotaan nyt...
Oranssinvärisistä virkatuista tilkuista, jotka esittelin heti tempauksen alussa (Pastoroidut (f)ufot), ei ole tulossa mitään sen kummempaa. Ihan oikeasti aion ne asettaa näyttelyyn talvella. Niiden kuva sai sentään toistaiseksi käytön, blogini otsakkeen taustakuvana... (pappipuikoissa).

keskiviikkona, kesäkuuta 25, 2008

Purkua puikoille












Kyllä täälläkin (vihdoinkin) ihan tosissaan fufoillaan! Purussa - ja suoraan purusta uudelleen puikoille on siirtynyt wanha isovelineule, jonka edellinen yritelmä viimeksi jäi sinnikkäistä yrityksistä huolimatta ilman hihoja. Nyt kyllä vähän jänskättää, saanko vieläkään sopivia hihoja aikaan. Edelliseen kun todellakin yritin ainakin 5-6 kertaa niitä tehdä ja aina niissä meni mitoitus jotensakin pieleen.

Seuraavaksi pitäisi vielä löytää hyvin jemmatut vartalokappaleet, että voisin nekin purkaa ja jatkaa neulomista.

Voi olla, että ihan kuun loppuun mennessä en tätä saa valmiiksi, mutta siitä viis, kunhan tämä vain siirtyisi lopulta ufosta fufoksi.

Tsemppiä loppukiriin kaikille!!

P.s.t



Arvontapalkintoja ovat luvanneet lahjoittaa Maartsi, Marelo, Pappipuikoissa sekä meikä. Kiitos kaikille lahjoittajille avokätisyydestä :)! Palataan arvonta-asioihin kun kuukausi on kulunut.



Jatkofufoilusta kiinnostuneita, mahtaako olla? Mä voisin ainakin varjofufoilla vähintään siihen asti, että saisin tämän yhden työn puikoilta pois...

Varrasvirkattu huivi

Varrasvirkattu huivi valmistui ryhtiliikkeen ansiosta, vaikka hiukan rimaa laskinkin - en tehnyt siitä ihan niin pitkää kuin ohjeessa oli, mutta riittävän pitkän kaulan ympäri kunnolla kiedottavaksi. En olisi uskonut, että joskus vitsinä (sai halvalla...) Kädentaito-messuilta ostetuille nro 15 puikoille olisi oikeasti joskus jotain käyttöä! Lisää huivihöpinää blogista.

Joten seuraavan ufon kimppuun!

palaset päätelty

No niin sitten sain tän kuun aikana palaset pääteltyä ja ne on menossa jo Pirjolle ystävyyden peittoon. Tämä onnstui ennenkuin tää kuu loppui. Huh :)

tiistaina, kesäkuuta 24, 2008

Ja lisää ufoja Sahramista (näkisipä joskus Fufojakin!)

Lupasin näyttää lisää ufoja, kunhan putoilevat niskaani. No, nämä ystävällisesti kiikutettiin eteeni, en päässyt väistelemään (pikkusiskoni oli meillä siivoamassa lastenhuonetta ja löysi nämä vähemmän mairittelevat kasat jostain). Ja kun EmPowerin asentajakin ystävällisesti soitti ja ilmoitti, että sekä lankapuhelin että netti taas toimivat kaapelihässäkän jälkeen (olisittepa nähneet sen sähköjohtosiilin, jota kutsuivat "kaapeliviaksi"!) niin ajattelin ilahduttaa teitä viestilläni.

Aloitetaan vanhimmasta. Väreistä päätellen langat on ostettu viimeistään joskus 90-luvun alussa. Aloitus on tapahtunut joskus sen jälkeen, muistaakseni -94 kesällä, kun asuimme ensimmäistä kesää tätä taloamme. Korista löytyy kaksi etukappaletta, takakappale ja yksi hiha. Tavoitteena on ollut (puu)villatakki. Olkaamme rehellisiä, en ikinä käyttäisi tätä, niin mukavaa kuin puuvilla onkin. Tästä jotain muuta, vaikka vauvan peitto. Purkuun heti, kun pikkusiskoni taas erehtyy pistämään nokkansa tähän huusholliin.



Seuraavaksi vähän uudempaa tuotantoa, nämä ovat noin kolmen vuoden ikäisiä. Lammyn Pluchesta olisi kovasti tulossa jakku jollekin tytölle, meidän neiti viisveelle se ei enää mahtuisi. Kudoin tuota sokerirasitustesteissä Muropakettia odottaessani. Kuinkahan inhottavaa tuota lankaa on purkaa?

Tummansininen on varmaan Novitan Heleniä, 100% akryyliä. Se on Pirkassa olleen ohjeen mukaan olevinaan alku vauvanuken haalarista. Joku ei jaksanut ommella olkasaumoja, jotta olisi voinut poimia silmukat hihoihin... Jäänee odottelemaan inspistä (jollaista ei kyllä ole täällä näkynyt vähään aikaan).



Seuraavat ovat uudempaa tuotantoa. Sinivalkoisesta Hiphopista on muotoutumassa taikajakku, kunhan jaksan poimia silmukat hihoihin. Keskenjäämisen syy on selvä, muovinen lanka ja muoviset puikot. Hartiani vieläkin kiristyvät vartalo-osan kutomista muistellessani, niin kamalaa se oli. Jospa nyt kahden vuoden hautomisen jälkeen saisin otettua tuon taas pian työn alle.

Sukan alku löysi jo kohtalonsa ja purin sen. En yleensä alle viisivuotiaita sukanalkuja laske ufoiksi (sukat tuppaavat meillä aina jossain vaiheessa valmistumaan), mutta tällä oli ankea kohtalo. Olin onnistunut nyppäämään puikon irti työstä, ja kun kaivoin varren esiin, että poimin pudonneet silmukat, onnistuin nyppäämään toisen puikon irti. Lopulta totesin, että sillä ajalla ja vaivalla, mitä käyttäisin silmukoiden poimimiseen ja uudelleenkutomiseen, saisi kudottua jo ainakin puolet tuosta uudelleen.

Nuken paita on nolo ufo! Se oli pikainen harjoitelma kaarrokkeesta. Ihan onnistunut harjoitustyö. En vain ole löytänyt kolmessa vuodessa kymmentä minuuttia aikaa lankojen päättelyyn. Ai niin, kainalosaumatkin ovat ompelematta... Hyvä on, menen nurkkaan häpeämään ja sen jälkeen langanpäitä piiloon pujotellessani hoen mantraa "en ikinä jätä lankoja päättelemättä ennenkuin annan vaatteen lasten leikkeihin".

Jaa niin tarkoitus oli saada jotain valmiiksikin, ei vain esitellä arkistojen aarteita...

Loppusuoralla

Nyt viimeistään on aika ottaa loppukiri tähän fufoiluun tai harkita jatkoaikaa heinäkuulle - "virallista" fufoiluaikaa on jäljellä viikko, joten vielä ehtii tehdä ihmeitäkin. Tsemppiä kaikille!!
Mun oma fufoilu on osoittanut hiukan nuutumista, mutta yritän saada varrasvirkatun huivin valmiiksi. Ei puutu enää metriä, ehkä 60 cm? Tai miten pitkälle sen loppukerän kanssa nyt pääseekään. Villatakki ei missään tapauksessa ehdi tälle kuulle, joten sen kanssa täytyy pakertaa vielä jokunen tovi. Hyviä vinkkejä shaalikaulukseen??
Mutta pikkuhiljaa hyvää tulee...

Lisää purkutöitä

Laskujeni mukaan tämä on nyt 16. esiinkaivettu ufo, mikä kertonee aika paljon lyhytjännitteisestä luonteenlaadustani...
Tästä piti tulla reunapitsi pöytäliinan ympärille. Pöytäliinan kangasosuus valmistui kuitenkin jo vuosia sitten, ja nyt on värimakukin jo ihan toinen. Melkein pinkki roosansävy vaikuttaa turhan ärtsyltä väriltä sisustukseen. Niinpä tästä tuli nyt 12. "valmistunut" ufoni, ja 10. joka päätyi takaisin alkumuotoonsa, lankakeräksi:
Onneksi on tämä fufo-tempaus! Muuten en raaskisi/viitsisi ryhtyä näihin varastonselvityksiin. Kerta kerralta tulee puhdistuneempi olo.

Jalasjärven kintaat valmiit


Nää on muutamisen viikkoa ennen kesäkuuta aloitettu. Insimpis loppui kun minusta värit eivät olleet tarpeeksi toisistaan poikkeavat ja kuvio ei minusta näyttänyt hyvältä kun eivät olleet parempia värejä.
Lankana on Novitan Nalle tumma vihreä ja novita nalle coloria kirjava.
Puikot 2 resorissa ja 2,5 kuviossa (Oman löysän k'sialan takia)

Hiljaista on ollut uforintamalla mutta jotain sentään valmistui

Minua on vaivannut kesäkuussa paha aikaansaamattomuus, mutta juhannusviikonloppuna sain levättyä sen verran, että intoa riitti yhden ufon viimeistelyyn. Virkkasin yhteen Palma-peiton palaset, tarkempaa selvitystä blogissani. Lopputulos ei herätä minussa hurraahuutoja, mutta onpa yksi työ pois mieltä hiertämästä.


Ufoja pyörii kyllä nurkissa edelleen. Saapa nähdä, ehtiikö mikään niistä vielä tässä kuussa valmiiksi. Mulle tämä yhden kuukauden ufoaika on turhan lyhyt, koska samalla on kuitenkin ollut tekeillä myös muita töitä. En raski pyhittää kokonaista kuukautta pelkästään ufoille. Mutta ehkä jaksan pitää omassa blogissani ufojuhlia myöhemmin kesän aikana :-)

maanantaina, kesäkuuta 23, 2008

Toinen selätys :)

Kyllä nyt on hyvä mieli :)

Jalmarin villapaita
Ohje: Moda xx malli 36 Raitapaita (olikohan kesä 2006 tms, etsin tiedon)
Koko: 5/6 v
Lanka: Nalle Colori
Puikot: 3 ja 3,5 mm
Kulutus: 221 g

Tätä paitaa on tehty hitaasti ja hartaudella toisten töiden puskiessa ohi muistaakseni tammikuulta 2007, mutta voi olla jo syksynpuolella aloitettu. Tänään se vihdoin valmistui, kiitos Fufo-tempauksen innoituksen! Jo aloittaessani arvelin työn olevan pitkä, joten tein kokoa isomman ja siinä on vielä kasvunvaraakin :) Hihat tein pyörönä, mutta muuten seurasin ohjetta. Ohjekirjojen avulla poimin kauluksen silmukat eritapaan kuin koulussa olen oppinut (kts. Stitch'n bitch neulojan käsikirja, löysin omasta kirjastosta ja tekis mieli investoida itellekin) ja opettelin neulomaan saumoja, kun kouluaikaiset opit olivat unohtuneet (yhden villapaidan tein yläasteella.) Tyytyväinen olen.

Innoissaan poika oli paidastaan, mutta lopuksi tahtoi pois, kun kutitti. "Äiti, minä voin laittaa tämän uloskin, kun tämä on niin lämmin paita, voinko laittaa?" Toivotaan, ettei kutitus ilmene niin ylivoimaiseksi ettei paitaa huolita päälle. Tuo Nallelanka on pojan lemppariväri, siitä on jo sukat ja tumput tätini tekeminä (ja kovasti pidettyinä) ja itsetekemäni pipo.

Fufoilun myötä on edistynyt myös serkun kaulahuivi, ja unipussin hiha, mutta nyt pitäisi löytää pussin ohje, että uskaltaisi jatkaa... Hämmentävän vähän töitä puikoilla :-D

Työvoitto.

Tämä oli viikon UFO-uhan alla, kunnes päätin ottaa härkää sarvista ja tehdä äidille lavatanssilämmittimen. Blogistani voi lukea pitkän tarinan vaatteen valmistumisesta, jos kiviset tiet innostavat taistelemaan omia hankaluuksia vastaan.

Sain tähän Neulomosta ohjeen viikko ennen h-hetkeä eli serkkuni häitä. Neuloin raivolla ja kaikki näytti ihan hyvältä. Ihan. Koko oli valtava. Onneksi löysin Ravelryn kautta muuan eestiläisnaisen keksimään korjaukseen. Vähensin sen innoittamana yhden viisikulmion ylärivistä ja SILTI S-kokoinen vaate oli sopiva 46-kokoiselle äidilleni. Ugh. Käytin sötöstä väkisin häissä etukappaleet kiedottuna kaksinkerroin ympärilleni. Kädentiet ompelin väliaikaisesti puolittain umpeen, sillä ne ylsivät rintoihin saakka.



Eilen päätin kuitenkin puristaa ja äitini on nyt tyytyväinen:



sunnuntaina, kesäkuuta 22, 2008

Kolmas (vai monesko tää on?) ufo kaapista ulos

Sopivasti juhannukseksi valmistui tämä ufo:



Huovutettu tölkin viilennin, josta piti tulla alunperin lapaset... Tarkemmat tiedot tästä löytyy blogistani.

Tarkoituksena olisi saada vielä yksi ufo valmiiksi ennen kuun vaihdetta. Katsotaan kuin meitin käy.

-Katri

Neulepusero valmistui

Tämäkin on ollut kesken muutaman vuoden. Joskus Virosta ostettua lankaa ja ensin malli hakusassa ja sitten neulominen oli koko ajan jotenkin tahmeaa. Liian paksua lankaa se tuntui olevan jne eli kaikenlaista syytä pyöritellä sitä vaatekaapissa. Kuitenkin tänä juhannuksena tämäkin neule olisi ollut ihan mukava vetää lämmikkeeksi, vaikka omia lämmikkeitäkin on kertynyt viime vuoden sairastamisen aikana.
Malli Modasta 2/2005 eli siis kolmisen vuotta kesken. Edessä ja takana sekä hihoissa keskellä on palmikkoraidat. Päällä tuntuu mukavammalta kuin kuvassa ja ei tunnu keinokuituiselta.
Malli Moda 2/2005 malli numero 29
Lanka:italiainen Quiz (villa 70 %, akryyli 30 %)
Puikot: 6 mm tavan pyöröt ja pitkät puikot
Kulutus: 425 g

Kolmas ufo selätetty

Uskomattomin juhannus naismuistiin. Näin paljon ei ole satanut ja ukkostanut piiiitkään aikaan juhannuksena, toki sadekuuroja on tullut, mutta monta ukkoskuuroa päivässä, huh. Eihän siinä pysty muuta tekemään kuin istumaan, kutomaan, syömään ja jossain sateen raossa saunomaan ja uimaan.Tein raitapaidan keskimmäiselle useita vuosia sitten. Pääntiestä tuli kuitenkin liian tiukka, joten pusero jäi korjaukseen. Oli vaan lähes ylivoimaisen vaikea alkaa irrottaa hihoja ja purkaa kappaletta, kun siinä oli niin paljon pääteltyjä lankoja. Homma oli lopulta pienempi kuin olin kuvitellut. Takakappaleen pääntie oli ok, joten purkuhommia tarvittiin vain etupuolella. Jostain puseroon oli tullut myös pari pientä reikää. Toisen sain nätisti korjattua, kun purin vähän tarvittua enemmän. Toisen paikkaaminen ei onnistunut niin nätisti.Lanka on ihanaa, untuvan kevyttä, höyhenen pehmeää ja lämmintä Novitan Bambinoa. Se olisi sopivan ohutta myös kirjoneuleeksi.





Haipuneiden unelmien hiipunut nippu

Mitenkähän ne juhannustaiat, jos vähän soveltaisi: seitsemän ufoa tyynyn alle...? Vasemmalta: virkattu puseronhelma. - Lanka loppunut aika päiviä sitten, eikä sitä enää myydä. Merkkiäkään en muista. Keskellä pitsineulepuseron takakappale. Kaunis pitsi, mutta lanka loppui, eikä uutta saa. Mallikin on turhan väljä. Oikealla haaveillun "koivupuseron" etusivukaistale. Etukaistaleenhan jo aiemmin purin...Vasemmalla kalalanganomaisesta langasta virkattu pöytäliinan(?)tekele. Lanka on tuntematonta kirppislankaa, ja sitä on jäljellä vain kuvassa oleva puola; ei riitä. Oikealla samettilankainen huivinpuolikas. Värjäyserä loppui, ja oranssi lanka on ihan väärän väristä, kuten kuvasta näkyy. Punaisen virkkuun olemusta en muista. Mallikin on kadonnut.
Tuli ostettua joskus iso erä Finlaysonin poistomyyntivärisiä virkkuulankoja. Joutessa olen aloittanut tämän kesken jääneen pöytäliinan:
Liinan voisi tehdä valmiiksi, kun on vielä mallikin tallella. Malli onkin nätti, mutta liinan väri ei istu tummille pöydillemme.
Edellisessä kodissamme oli matalat ikkunat, ja sieltä jäi liian lyhyitä verhoja. Piti jatkaa joitain ruutuverhoja näillä pitseillä:
Jostain syystä työ lakkasi motivoimasta, eikä motivoi vieläkään.
Nämä ufot päätyivät purkulangoiksi eilen, melkein kaikki:
Oikeanpuoleista virkattua kaitaletta en malttanut vieläkään purkaa. Väri on herkullinen. Sitäpaitsi yhtä väriä on aina niin vähän, ettei sellaisilla lankanyssyköillä mitään tekisi. Ehkä säästän sitä toiset parikymmentä vuotta ja mietin sille käyttötarkoitusta...
Virkatun pitsin halusi pikkuneiti pitää. Kysyin, saanko virkata siihen lisää leveyttä, mutta ei ole kuulemma tarvis. Leikkiköön sitten sillä:
Puretuista ufoista tuli jotenkin käsittämättömän puhdas olo. Melkein kuin sielullinen juhannussauna!