Kesä ja fufokausikin hupenevat hiljakseen. On aika tarttua tositoimiin - tai ainakin yrittää.
Sain eilen valmiiksi jämälangoista neulotun, noin 20 vuotta sitten aloitetun peiton. Päiväpeitoksi tuon aloitin, mutta torkkupeittona saa palvella tästedes. Hikistä oli reunojen virkkaaminen ja langanpäiden päättely tällä kelillä, mutta tulipa tehtyä. Ja samalla tuli muisteltua villejä sinkkuaikoja, joista peitto on hauska muisto.
Palmapusero on myös purettu.
Jonain vähemmän kauniina kesäpäivänä täytyy kaivaa se alkuperäinen fufolistani esille ja katsoa, paljonko vielä on tehtävää. Virkkauksia on jäljellä vain 1 tai 2. Ristipistoihin en ole koskenutkaan ja neulottuja on muutama tehtynä, mutta monta vielä jäljelläkin.
3 kommenttia:
helminalle: Onpa hieno torkkupeitto! Toisiinsa sointuvat värit. Sulla on niin paaaljoon noita ufoja. Mutta oletpa saanut jo monta valmiiksikin. :o)
Kiitos KirsiJ :)!
Niitä on liikaa, suoraan sanottuna. Monesta kun ei oikein vieläkään tiedä, mitä tekisi. Mutta hyvä, että nämäkin on saatu valmiiksi :).
Ymmärrän ihan hyvin...ainakin jollain tasolla, Helminalle. Mutta tsemppiä! Itselläni on pää täynnä ideoita...Joskus niitä on pakko purkaa koneelle, että pysyvät edes jossain tallessa. Nytkin yksi projekti Y kiilasi tuohon väliin taas....*huokaus* No, mutta saa nähdä miten käy. Ja sitten ehkä pitäisi neuloa jotain eräälle ystävälleni, kun hän saa marraskuussa babyn. Niin että laiskottelemaan ei ehdi...ei ainakaan paljon. Ja kun tähän lisää ne kaikki projektit joissa eräs amerikkalainen ystäväni auttaa minua...voi pojat...*pään puistelua* Taidan olla toivoton tapaus.
Lähetä kommentti