Tässä se nyt on! Kyllä on monta silimukkaa purettu ja monta kertaa neulottu. Sen alako huomata langasta, sillä sen sai kevyesti nykäsemällä poikki. Suunnitelmana oli neuloa yläosalle alaosa ja yhistää ne sitte jotenki. Niin teinki. Työ meinas kyllä tyssätä kokonaan osien yhistämiseen, sillä silimukointi tuntu parhaimmalta keinolta kappaleitten yhistämiseen siististi. Tuosta tekniikasta ei ollu aiempaa kokemusta ja se tuntu vaikialta. Sitte tutustuin silimukointiin, totesin että ehkä jopa mä seleviäisin siittä. Hiasta se kyllä oli, mutta vaivan arvosta. Saumasta tuli siisti, enkä oo hankkinu ees mittään nauhaa liitoskohan päälle, vaikka eka niin suunnittelin. Malli on alunperin modasta 3/2004, malli nro 17. Reunoihin tein ainoastaan rivin kiinteitä silimukoita, sillä en saanu siistiä nirkkoreunaa koukun vaihosta huolimatta. Huumorintaju alako olla koetuksella siinä vaiheessa tämän työn osalta ja päätin että saa riittää, tai sitte saksin koko työn roskakoriin. Jos et tiiä työn taustoja, lue eka postaus aiheesta täältä.
Joka tappauksessa ennää en tätä pura. Yritän oppia tykkäämään tästä. Vielä vallihtee viha-rakkaussuhde kovan työn takia.
Tuolle mahan pyöristymiselle on syy, ei se oo läskiä pelekästään ;)
Blogini löytyy täältä, tuuhan pistäytymään. Blogissa on myös jonku verran tekstiä tästä fufosta. Kiitos ja hei, mun ossuus oli tässä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti