Isosiskoneuleeksi kutsuttu villapusero valmistui, ja melkein ufoutui uudelleen kun en uskaltanut ommella kappaleita yhteen pelossa, ettei se sovikaan. Kun ajattelee kaikkea sitä työtä, ja edessä on mahdollinen epäonnistuminen, ei tee useinkaan mieli jatkaa. Tämä varmaan selittänee alkuperäisenkin ufoutumisen.Viikon verran keräsin rohkeutta, ja ompelin kappaleet vihdoin toisiinsa ja päättelin lukuisat langat. Huoh. Miksen tehnyt tätä aikaisemmin, sanotaan vaikka puoli vuotta sitten kun oli alpakkaneulesäätkin. Se sopii nimittäin todella mainiosti. Jee!
1 kommentti:
Hei, alpakkaneulesäitä tulee lisää - ja niitähän Suomessa riittää. Onnea onnistumiselle.
Lähetä kommentti