Tulipas nyt kuitenkin tenttiin luvun sivussa kuvattua kaksi kotoa tuotua tekeleen alkua, jotka päätyivät saman tein purkuun. Olin jopa hienosti merkannut pikkulapuille, mistä ohjeita oli alun perin katsottu, joten tiedän, että tähän valkoiseen oli ohje Novita 3/96 -lehdessä:
Vain etukappale oli aloitettu ja sekin kesken. Ilmeisesti lanka loppunut kesken tai muuten vain unohtunut pussiin. No, nyt tuo kappale kuitenkin näyttää tältä:
Toinen tekele oli koosta päätellen hyvin pienen vauvan (tai nuken?) paita, johon ohjetta olin katsonut Novitan 1/97 Vauvaneuleet -liitteestä. Lankana toimivat jotkut käsittämättömät hukkapätkät, jotka ovat ilmeisesti jotakin ohutta villasekoitetta.. Ehkä :) Tästäkin oli aloitettuna vain tämä ensimmäinen kappale.
Tällä hetkellä tämä on lähempänä totuutta:
Nurkkia on nyt siis tyhjennetty kahdella purkamisella, loput monta keskeneräistä enää jäljellä.. Kyllä mä niistä jotakin aion loppuun astikin tehdä, ettei näin huonosti käy kaikille :)
maanantaina, toukokuuta 15, 2006
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Anna mennä vaan! Anna mennä! Joskus minunkin on purettava.
Lähetä kommentti