... ajattelin vain käydä kertomassa, että taas on yksi ufo päässyt tiensä päähän. Otin ja purin sen hädin tuskin alkuun päässeen hihattimentekeleen, josta olikin valmiina massiiviset 10 cm hihaa. Ei edes itkettänyt... ;-)
Seuraavaksi pitäisi kai tarttua tuohon kummitytön boleroon, ja sitten oman tyttären torkkupeittoon. Oikeastaan voisi maksimoida tuon ompelukärsimyskurjuuden ja samalla ommella kaikki tytön tänä keväänä saamat merkit partiopaitaan...
Ufojen valmistumista pitkittää juuri nyt ihan kummallinen hinku neuloa kaikki illat vain yhtä pitkää mallitilkkua ja kokeilla kaikki eteen tulevat kiintoisat pitsimallit. Tätä se teettää, kun huivikärpänen pääsi taas puraisemaan.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti