Neuloin loppuun Tyttären puuvillaisen tupakaulaliinan ja päättelin. Loppujen lopuksi ei mennyt kauan. Miksiköhän huivin viimeistely tuntui viime kesänä niin mahdottomalta, että koko tekele jäi myttynä odottamaan...
tiistaina, kesäkuuta 03, 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Eiks se toooooosi usein ole juuri noin ufojen kanssa? Sitä jälkeenpäin hämmästelee, että miksei ole jo ennemmin tehnyt, eihän siinä niin isoa työtä enää ollut. Onnea! Tästä eteenpäin vain uusiin haasteisiin. Onneksi on fufoilu, tulee vihdoin tehdyiksi.
Lähetä kommentti