Joskus kauan sitten luullakseni 80-luvulla aloitin kaikkien muiden hommien lomassa ystävälle villatakkia ei-minun värisistä langoista. Ajanpuute värin lisäksi oli selkeä merkki siitä, että neule ufoutuu. Olen tehnyt hihoja lukuunottamatta kaikki kappaleet. Etukappaleet ovat saaneet aikojen saatossa jo parempaa käyttöä ja vain takakappale kurkki milloin mistäkin syyttävin katsein.
No, nyt se on taltutettu. Yli kolme tuntia tiukkaa ja hikistä taistoa oli, jotta takakappale taittui pienille ja vähän isompille kerän nöttösille. Jos intarsia-neule on hidasta neuloa, niin purkaminen se vasta on vaivalloista puuhaa. Yksi lanka takavuosien Cottonellaa, joka on klumppuista puuvillasekoitelankaa ja kaksi oli mohairia ja vihoviimein oli jotain takeltevaa efektilankaa. Viime mainitussa oli metallinhohdetta, siis selvä Project Spectrum-lanka.
1 kommentti:
Onneks olkoon! Helpottikos :)?
Lähetä kommentti