ufojen 7 - 10 kohtalo

Tämän pari vuotta sitten aloitetun huivin purkaminen hoitui samalla kun soitin paikalliselle energiafirmalleni neuvotellakseni uudesta arviolaskusta. Meillä kun kuluu vain puolet sähköfirman arvioimasta määrästä, joten lienee oikeus ja kohtuus, että ennakkolaskutkin ovat vain puolet arvioidusta. Huivi purettiin siis kännykkä korvalla, mutta lopputulos oli mieluinen. Lasku pieneni, huivi katosi olemattomiin ja tilalle tuli 50g ihanaa kauranväristä viskoosilankaa, sekä muutama

nöttönen jämälankoja. Hyvin onnistuneiden kämmeköiden ohjeella olisi kiva tehdä toisetkin (tälla kertaa ihan lahjaksi asti...?), niinpä mietin jotain kivaa viskoosilangan kaveriksi, yksin kudottuna kun ne lienevät varmasti kylmänpuoleiset.

Metafyysiellä tasolla ajattelin paljon neuleisiin sitoutunutta energiaa. Olin tuntevinani tammikuun kylmän pakkasen ja talvisen valon tulvahtavan puretun keepin myötä huoneeseen. Keeppi on MagKnitsin Sheer Poncho, jota en voinut kutoa valmiiksi, lanka kun loppui kesken eikä uutta saa. Kun lankana on ihana ja ylellinen kashmiirilanka, purin sen tuntematta enempää tunnontuskia. Yleensä en koskaan pura puolitöistä neuletta heti, vaan jätän sen mielelläni hieman marinoitumaan - aika tekee tehtävänsä ja joskus siitä saa vähällä vaivalla jotain muuta kivaa. No, tällä kertaa teen langasta jotain ihan uutta, mielessä kangastelee pitsinen kauluri (Lace Smoke Ring tms), jonka alotan kunhan tämä fufo-härdelli on ohitse.

Apupupu - apua olisin tarvinnut itsekin! Viime syksynä kudoin yhden ja aloittelin toista. Nyt päätin viimeistellä molemmat. Ensimmäinen sai ilmeen ja täytteen, ja koska olin neulonut sen Lett Lopista, tuosta kovasta ja karvaisesta langasta, tuumasin ettei pieni huovutuskylpy taitaisi olla hullumpi idea...
Jos et arvaa miten kävi, katsopas tätä:

Ulos pullahti pullea jänöveikko, joka ei oikomallakaan suostunut pienentymään. Tätä ei ainakaan kehtaa antaa Punaiselle Ristille, tuskin tällaista pupua sinne huolitaankaan! Mies katseli sitä hetken ja kysyi viattomana, Karvistako olin tekemässä, se kun on aika osuvan näköinen. Hmph!
Enkuksihan näitä vastaavia kutsutaan nimellä Trauma Teddy. Itse sain tämän tekemisestä aikamoisen trauman, joten päätin olla kutomatta toista valmiiksi. Purkuun siis! Purettu apupupu auttaa minua enemmän kuin valmis!

Koneesta pullahti muutakin ylenmäärin huovutettua - näistä enemmän myöhemmin. Ufot 7, 8, 9 ja 10 ovat näin siis tulleet tiensä päähän (osin kohtalokkain seurauksin - - - )