Fufo 2

Kuukauden toinen UFO virallisesti selätetty! Tämä Novitan taikabolero kevään lehdestä jäi huhtikuussa kesken monien muiden töiden vuoksi, mutta onneksi Fufoilukeiju on muuttanut meille vieraaksi ainakin joksikin aikaa, ja keijun kuiskutellessa korvan takana työt valmistuvat vauhdilla!

Lankana tässä bolerossa on Novitan tehtaanmyymälästä joskus kauan sitten hankittu nimetön ja vyötteetön lanka, muistuttaa rakenteeltaan Cottonellaa mutta on ilmeisesti viskoosin ja puuvillan sekoite, ja huomattavasti paksumpaa ja raskaampaa. Lanka on 100 g kerissä, ja tähän boleroon upposi melkein viisi kerää eli 490 g. Virkatut osuudet nappasin taas omasta päästä, sillä en pidä alkuperäismallin turhan kruusatusta pitsimallista omassa käytössäni - suoraviivaisempaa sen olla pitää. Tästä tykkään ja tästä tulee varmasti käyttövaate!

Isän villahousuja ei ole vieläkään löytynyt, mutta onhan vielä ainakin kolme ihan selkeätä ufoa selätettäviksi; tosin mielessä väikkyisi nyt välillä tehdä jotain ihan uuttakin, kuopukselle tekisi kovasti mieli virkata topintapaista...

Kaarrokepusero ja siksak-myssy.

(kopioin saman tekstin Novitan blogiin, koska vauva alkaa yhkämään ja yritän saada ufoista ilmoittamisen ufoilemasta. Siksi tylsämielisyys ja kurjuus. Ja nyt huomaan, että joudun laittamaan tämän myös viralliseen blogiin. Kyllä jostakin näistä olisi luovuttava. :D)

Sain eilen kasattua paidankutjakkeen kummittelemasta. Tuli oikein mukava. Lanka on Marks & Kattens BomUll, nimensä mukaisesti tasapuolisesti villaa ja puuvillaa. Löysin nämä poistokorista 2€/kerä. Aloitin tämän pari kuukautta sitten ja etu- ja takakappaleen jälkeen tuli muuta mielekkäämpää ja tekele jäi ufonurkkaan makaamaan. Väänsin hihat toukokuun huumassa ja kaarroketta aina ajan antaessa periksi terassilla. Ja nyt on valmista! Olen aika mehuissani tästä, ehkä eniten siksi, että olen nyt toteuttanut yhden kohdan "ennen kuolemaa" -listallani: neulonut puseron. Tämä on ollut listalla noin 9-vuotiaasta lähtien, eli ehkä oli jo aikakin :D Myös Pirtajämästä tehty hattu sai aamulla nyörit ja luen senkin ufoksi, vaikkei olekaan odottanut niitä kuin viikon.

Ufona kummittelee enää raitahaalari (koko 70), mutta en anna sen stressata, sillä vauvalla on siihen matkaa vielä 13 cm eikä sillä sen puoleen ole kiirettä. Ilmoittanen senkin valmistumisesta sitten täällä.

MUOKS: No ihan kuin saisin sen tämän vuoden ufokierroksella tehtyä: 56-kokoinen villahaalari alkaa käydä pieneksi ja 62 pitäisi kohtapuoliin aloittaa, ettei pientä palella. Harmi sinänsä, sillä inspis aina kasvaa, kun näen raitaprojektin blogissa ufoilemassa.

Valmis!!

Mun ufoiluni on alkanut kovin hitaasti ja ihaillen olen katsellut hienoja valmistuneita töitä! Vau!! Aplodit kaikille, ketkä ovat jo saaneet ufojaan nujerretuksi!

Tällä kertaa mullakin on jotain valmista - varaslähtösukkien jälkeen ei muuta edistystä ole tapahtunut, jos ei lasketa Aura-huivin alun keriytymistä takaisin kerälle. Mun tavoitteena on vakaasti vähentää novitalaisten lankojen osuutta lankavarastosta ja senpä takia aloin jo talvella virkkailemaan isoäidinneliöitä muinaisesta Alabama puuvillalangasta (yksityiskohtana mainittakoon, että lanka maksoi silloin Anttilassa 8,90 - ei pahan hintaista lainkaan). Alunperin tuosta langasta piti tulla kirjoneulepusero serkun vauvalle, mutta kirjoneule ei ole ollut silloinkaan vahva puoli hyvästä yrityksestä huolimatta:) Joten siitä tuli kolmentoista vuoden harkinta-ajan ja marinoinnin jälkeen kasa neliöitä, jotka tänään sain viimeisteltyä pieneksi peitoksi (n. 70cmx85cm). Suunnitelmana oli tehdä nurkkiin tupsut, mutta pieleen meni ja pätkät päätyivät lankojen taivaaseen... Muistiin itselle, että älä osta enää löyhäkierteistä puuvillalankaa ja jos ostat niin osta vain yhtä väriä, niin saat jotain fiksumpaa siitä aikaiseksi;) No, ehkä pojat vähän kasvettuaan tarvitsevat tilkkupeiton majaansa koristamaan?? Nyt mä olen vain äärettömän tyytyväinen, että sain peiton valmiiksi ja pääsen tekemään mukavampia juttuja!

Kuvia vihdoin ufoista ja jatkettua

Tänään oli tunnin bussimatka. Mukaan otin kerän Novitan Fiffi-lankaa ja 4 mm:n 2 kpl sukkapuikkoa. Ehdin tekemään pikkasen yli puoli tilkkua luonnonvalkoisesta langasta. Eli siis olen edistynyt jälleen (viittaan Jämälankailuun) perhepeittoni tekemisessä. Jippii!

Fufo nro 2

Toinen fufo on nähnyt päivänvalon, sillä virkkasin vihdoin reunuksen ruskeankirjavaan huiviini - joka ehtikin odotella reunusta vasta vaivaiset pari vuotta. Huivista ja huivien kuvaamisen vaaroista tarkemmin blogissani.

Puseronrääpäleestä tuli verhokappa

Esittelen ensimmäisen fufoni: Pesuhuoneen kappaverho, omaa sukua neulepuseron etu- ja takakappale. Syntymäaika toukokuu 1996, sen jälkeen koteloitui varsin pitkään neljässä eri vaatehuoneessa laatikoissa. Koki kuoriutumisen ja uuden tulemuksen kesäkuun kuudentena -08:

Mitat 76 cm x 32 cm, lanka tuntematonta luonnonvalkoista pumpulilankaa. Ohje omasta päästä revitty, virheitä sisältävä, 1,5:n koukulla pylväistä väsätty. Lanka kului suht tarkalleen kaikki, pieni nytty jäi. Nytyn ja samasta langasta 1997 kesken jääneen vauvan nutun takakappaleen taidan sujauttaa sujuvasti roskikseen, niistä ei tule enää mitään.

Blogistani löytyy myös toinen, sisäpuolelta otettu kuva.

Toivoa on

Luulen, että en ehdi tässä fufokuussa saamaan yhtään mitään valmiiksi, mutta nyt jo on hyvä mieli. Ilman tätä tempausta en olisi aloittanut uudelleen SA-neuletakin tekemistä. Poikkean tässä kertomaan, että sain kuin sainkin korjattua väärät palmikot neljän kerroksen alta! Nyt on leveys (muka) hyväksi mitattu ja hihasilmukat eroteltu lepäämään. Miehustaa olen ehtinyt (tasona, sileää) hinkkaamaan noin 10 (?? joko ??) cm kainaloista alas. Hirveästi kutkuttaa tehdä jotain pienempää ja muutakin kuin tasosileää, mutta yritän kovettaa mieleni. Jos tästä otan harha-askeleita ne olkoot toiseksi ufoimman eli kirjoneulelapasten suuntaan. (Ei helteellä ihan parasta neulottavaa.)

Matkalle lähdemme kahden viikon päästä. Ufot ei ole hyviä matkaneuleita. Sallinen itselleni sinne upouuden sukkaneuleen, ja yritän siihen asti fufoilla vain!

Cable netsit kadotettu

Cable net-sukan alku purettu. Näin nimittäin blogostaniassa jotain parempaa. Aion matkia ideaa, mutta ei niistä samanlaiset tule. Nuo alunperin suunnitellut cable netsit on kyllä kauniit, mutta ihan liikaa näpertämistä tälle suurpiirteiselle tyypille.

Ja innolla sukkien pariin, kerrankin!

Fanfaareja! Juhlaliputus!

Se on sitten siinä. Joskus vuosia sitten virkkasin sinnikkäästi 12 isoa isoäidinneliötä, joista piti tulla esikoiselle torkkupeitto päiväuniajoiksi. No, esikoinen täytti juuri 11 vuotta eikä enää nuku päiväunia (paitsi milloin ensin juoksee hulluna nahkakuulan perässä neljä tuntia, sitten ui kaksi tuntia ja pyöräilee päivän mittaan n. 20 km, kuten tässä toissapäivänä...), mutta telkkua katsellessa on toki kivaa olla oma lämmike... =)

Mikä lie omatunnon pistos minut saanut liikkeelle viime kuussa, kun kaivoin neliöt piilostaan ja virkkasin ne yhteen, ja aloitin virkata reunusta. Sitten tuli taas väliin pikaisempia projekteja, ja tämä ehti uinahtaa muutaman viikon... Olisi saattanut taas uinua pitempäänkin näillä helteillä, mutta onneksi on Fufoilu, ja päätin aloittaa homman tästä. Toissailtana aloitin, sillä kerroksia ei puuttunut kuin muutama (siis viisi), ja kun yhtä kerrosta virkkaa hyvinkin puolen iltaa, meni tämän viimeistelyyn pari iltaa yhteensä (piti vielä purkaakin välillä, ärh!). Tänä aamuna sitten liotin, ripustin terassille kuivumaan ja nyt illalla päättelin langanpäät. Valmista on, eka fufo tehty, omat nimet kirjoissa ja kirjan kannet kiinni!

Niin, mittaa on n. 140 x 200 cm ja painoa 1285 g. Langat lähinnä tuttuja seiskaveikkaa, jussia ja nallea, seassa myös jo nimeltään unohtuneita, lähinnä villasekoitteita kuitenkin.

Esittely ja pieni osa ufoistani

Sahrami se täälläkin on mukana. Kummallinen sosiaalisuuden kausi, lankahamsterit, jämälangat ja nyt tämä. Kamalaa. Mun lääkitys ei varmaan ole kohdillaan (ja tämä ei ole oikeastaan vitsi).

Niin, minä olen hamsteri sulovileenigeenin kautta jo ties kuinka monennessa polvessa. Tavaran haaliminen voi ilmetyä niin monena eri versiona, minullahan on tämä lanka-ja kangassyndrooma, isälläni traktorin- ja saapinosasyndrooma.
Lankahamsterius on jalostunut minussa myös ufonsyytämiseksi. Kaapeissani, laatikoissani ja vinttikomeroissani (joita ei ole, mutta nekin olisivat täynnä, jos olisi) majailee viimevuosituhantisia ufoja. Osa niistä taitaa olla sekä unfinished että unidentified.
Minä tykkään ostaa lankaa, ja samalla tavalla tykkään aloittaa kaikkea kivaa/hyödyllistä/tarpeellista. Mutta se viimeistely, loppuun asti pääsy...

Näin aluksi ajattelin esitellä YHDEN muovikassin sisällön. Tuo valikoitui ihan sattumanvaraisesti sillä perusteella, että mukulat pudottivat sen lattialle. Anteeksi, että kuva on kenallaan, mutta me ei olla Bloggerin kanssa puheväleissä just nyt.

Tilkut kaikki varmaan tunnistaa Vaaka-tilkuiksi. Noita on nyt 19 kpl, kaikki eri kokoisia (en ole mitannut, mutta luulisin). Yhden peiton valmistumistodennäköisyys lienee sata prossaa, mutta tämän Fufoilun aikana ei valmistu. En jaksa yhdistellä (jaa miksihän mun ufo-pinot kasvaa ja kasvaa?) noita tikuttelen aina välillä lämpimikseni.

Niiden alapuolella (tai siis vasemmalla puolella) on kolme siksak-myssyä. Tehty viimekesäisen kesälomareissun aikana. Lomareissu loppui liian aikaisin... Perrssikan värinen kaipaa vain lankojen päättelyä. Ruskeasävyiset kaipaavat lisäksi kokoonkursimista. Saattavatpa valmistuakin, jos löydän puikot nauhojen kutomista varten.

Harmaa mytty on Greenday-slipoveri Ainosta. Jäi kesken kun en enää mahtunut siihen. No, sen kertainen maha-asukki täyttää seuraavaksi kolme vee... Jäi uudestaan kesken, ja se maha-asukki täyttää kohta kolme kk... Valmistuu toivottavasti, tähän väliin ei juuri nyt oikein sopisi uutta maha-asukasta.

Jättimäinen sininen lankakerä on vironvillaa (joululahja pikkuveljeltä) ja työn alla olisi ollut Mittumaari. Vaan eipä ole enää, purin kuvan oton jälkeen pois huivinalun, johon ehdin jo ekojen 14 kerroksen aikana kutoa läjän virheitä. Jos osaa, niin osaa. Kun ei osaa, niin ei osaa.

Vaaleansininen pikkusukan alku koki jo myös purkukohtalon, ufoutumisen alkuperäinen syy oli se, että puikot lähtivät johonkin. No, se oli tuhon alkua, viimeistelyn tekivät mukulat, jotka onnistuivat sotkemaan langat. Kuvasta tuskin näkyy, mutta muovipussiparka on solmussa lankojen seassa.

Villapaidanraakile on Muropaketille. Paidalla olisi kiire, koska pian poika ei siihen mahdu... Toinen hiha-sivusauma olisi ommeltava ja kaulus kudottava, muutama langanpäättely ja siinä se.

Kuudesta esitellystä ufosta kaksi on siis jo saavuttanut erään päätepisteensä. Muropaketin paita tullee olemaan seuraavana käsittelyvuorossa, toivottavasti se ei päädy takaisin kerille.

Lupaan esitellä lisää ufoja, jos päähäni putoaa lisää kasseja ( jos saan päähäni laatikon, en ehkä ole tarpeeksi tajuissani kirjoittamaan...)

Fufoilu alkuun

Huh, nyt on luotu google-tiliä ja bloggeria, hiki meinasi tulla. Kotona on oikeastaan yksi ainut ufo, jonka olen aloittanut lokakuussa. Valmiina on villatakin etu- ja takakappaleet ja vajaa puolikas hihaa. Taisi homma tyssätä siihen, että kädentiet näyttivät liian suurilta. Lanka on ihanaa Dropsin Silke Alpacaa. Mökillä on ainakin neljä jollain lailla jo pitkään ufoutunutta juttua. Täytyy kuvata ne, kun pääsen sinne taas puolentoista viikon päästä.

Fufo nro 1

Selätetty. Purettu. Tuhottu.


Unohdettu. Piste.

ufo II edistyminen

Laitoin blogiini kuvan Ufo II eli tyynyliinan edistymisestä, vielä hyvinkin keskeneräinen :)

Scaritsan ekat

Reilusti yli kaksi vuotta valmistumistaan odotelleet lapaset, saivat vihdoin kärjet ja peukalot.

Täällä ne ovat.

Riikkis lähti mukaan myös

Läksin mukaan tähän, löytyipä kätköistäni 1 Fifi, 1 puuvillaneulepusero vuodelta 1996, pari vauvan nutun takakappaletta, vihreä huivi ja pariton sukka. Katotaan, mitä tapahtuu. Kuva niistä blogissani.

Ensimmäinen ufo selätetty!

Eikä siihen mennyt kuin kolme iltaa! Yksi ilta meni puuttuvan hihan neulomiseen, toinen ilta meni saumaukseen ja kolmes reunojen virkkaukseen.


Valmiista topista tuli oikein kiva, muistaisimpa miksi se aikanaan ufoitui... Malli on oma, lankana joskus ammoisina aikoina Novitan tehtaanmyymälästä ostettu pussilanka, Maxi nimeltään. Lanka on todella paksua puuvillaa, jota oli vaikea neuloa kun se halkeili ja oli joustamatonta. Lankaa jäi vielä pari sataa grammaa, siitä voisi ehkä tehdä pannunalusia tai jotain... Mutta kun ei yhtään huvittaisi koskea koko lankaan kun sitä oli niin hankala työstää...

Nyt reippaasti seuraavan ufon kimppuun!

-Katri

Ensimmäinen ufo selätetty

Neuloin loppuun Tyttären puuvillaisen tupakaulaliinan ja päättelin. Loppujen lopuksi ei mennyt kauan. Miksiköhän huivin viimeistely tuntui viime kesänä niin mahdottomalta, että koko tekele jäi myttynä odottamaan...

Ufohavaintoja

Minulla ei yleensä jää töitä roikkumaan, mutta nyt talvella aloitin useamman neuleen (ja yhden virkkauksen), jotka tyrehtyivät ennen valmistumistaan. Fufo-kuukausi ei siis olisi voinut tulla sopivampaan aikaan! Kuvassa vasemmalla näkyvä tupsuviritelmä on vanhempaa perua; siihen pitäisi neuloa osia, joten sen pitäisi mahtua fufoilun sääntöihin. Lisäksi minulla kaapin perukoilla yksi neule vuodelta yksi ja kaksi (1991 ja 2), mutta sille en varmaan tänä(kään) vuonne tee mitään. Tuossakin kasassa riittää perattavaa.

Aamulehdessä on viime päivinä kirjoitettu ufohavainnoista, joten näyttävät olevan ajan hermolla siellä lehdessäkin!

Ensimmäinen pari uunista ulos

Ensimmäinen on nyt selätetty!! Eipä siinä nyt niin kova homma ollutkaan. Eli Hinthuaran Lapaset:D Nimi tulee siitä, kun olimme Hinthaara nimisessä paikassa kun nämä lapaset aloitin tekemään. Ei ohjetta, ei mallia, vaan puikot ja lanka (tyyliin suo, kuokka ja jussi). Lankana on Fortissimaa 45g, koko noin 11 vee, puikot 2mm Addit (nämä on ne euroopan kalleimmat sukkapuikot 5,20 euroa!!). Näistä tuli hauskat ja värikkäät, erittäin värikkäät. Lapsen mieleen, joten toinen tytär ilmoitti samantien haluavansa samanmoiset! Näinhän siinä aina käy.

Nyt ei olisi enää kuin hmmmm ... muutama työ jäljellä, joten niiden pariin. Onneksi tänään on mamman ilta: Todistettavasti Syyllinen ja sen perään CSI putki.

Ystävällisin terveisin, Katiija

Graah, ongelmia

Mun mielestä, jos on kerran aloittanut tekemään työtä joka on ollut koomassa yli vuoden, ei saisi tulla mitään vastoinkäymisiä matkaan! Varsinkaan, jos on hyvin rajallinen neulonta-aika käytettävissä. Miksi, oi, miksi siis menin mokaamaan...

Otin tosissani neulontaan sen Sherborne Abbeyn. Ylhäältä alas raglania, isolle (ainakin XL) naiselle, kolmosen puikot, lähestytään kainaloita. Siis hitaita kerroksia. Neulominen kuitenkin sujui, mm. kun jonotin poliisilaitoksella päästäkseni anomaan passia. Jännitin ehdinkö palveltavaksi ennen kuin sulkevat toimiston. Neuloa ryskytin eteenpäin koko odottelun ajan, kiersin palmikkoa.

Kotona olin vasta pitkien harkkojen ja pienen agilitykentän kunnostustalkoiden (katselun) jälkeen iltamyöhällä. Innostuin kuitenkin vähän valvomaan, katselemaan telkkaa ja neulomaan. Juuri nukkumaan mennessä jäin kummastelemaan, että miten saan seuraavalla kerralla mittalailtua milloin oikeasti olen kainalon kohdalla. Ei ole mieltä tehdä väärän kokoista riepua. Sitä vähän siinä murehdin, ja samalla huomasin: hitsinpitsit tahikka palmikonpulkerot! Mulla oli toisessa hihassa palmikot neljä silmukkaa vinossa! Siis on pakko korjata, ei voi jättää, niin paha virhe. Dääm! Nyt pitää kokeilla, osaisinko korjata sen kohdan vain päästämällä ne silmukat purkumaan virheeseen asti. (Poimin ensin pienelle pyöröpuikolle rivin virheen alapuolelta, ettei mene koko olkapää.) Miten saan palmikot tehtyä oikein? Pelottaa. Kun ei nyt ufoutuisi sen takia uudelleen, ehdin jo luulla, että kohtapa (lue: syksyyn mennessä nyt ehkä) meikäläisellä ihana uusi neule päällä. Toinen vaihtoehto olisi purkaa monta kerrosta kokonaan, silmukka silmukalta. Ei kiinnostaisi, menee ilta taikka kaksi hukkaan.

Mä en kestä. Ehkä ihan hyvä, etten ehdi kotiin neulomaan pariin päivään. Voin vähän jäähdytellä. (Itsesääliä, kauhua, surua.)

Pöh, päh, ja pah!

Isälleni jo kauan tekeillä olleet villahousut pakoilevat minua, enkä suunnattoman innostuneista (=hah!) yrityksistäni huolimatta ole onnistunut vielä paikallistamaan niitä rajoitetusta 8 neliön tilasta. Onko tällaisilla ufoilla joku ihan oma nimi? Hiding unfinished objects eli HUFO?

Sitten löytyi muistin perukoilta vielä yksi ufo: taisi olla viime kesä, kun virkkasin itselleni mustan kolmiohuivin Zitronin Evitasta, ja siitä innostuneena aloitin sitten uutta Regian silkkisukkalangasta. Muistan vielä huivin aloituksenkin, teimme reissua Hiittisiin ja Rosalaan viikinkikylää katsomaan, ja sillä reissulla huivi pääsi jo varsin pitkälle... Mutta sitten huomasin, että kahdellä kerällä lankaa ei pitkälle pötkitä eli huivista olisi tullut lähinnä tyttären harteille sopiva koristus, ja kotiin päästyä nakkasin huivin jonnekin harmistuneena. Muutaman kuukauden arvoin, RAATSINKO ostaa yhden kerän lisää (ihan kuin meikä joskus olisi edes pysähtynyt laskemaan, kuinka paljon euroja makaa tuolla lankahuoneessa... )ja kun lopulta sain itseni kauppaan ja kerän ostettua, ei enää huivi huvittanut_sitten_yhtään. Ja siinä tilassahan se huivi-raiska on edelleen. Jossain vaiheessa olen sen siirtänyt ihan väärään laatikkoonkin, joten se ei pompannut silmille kaivellessani muita ufoja esiin, mutta tuosta ufosta ainakin tiedän, missä laatikossa se piileksii...

Isän villahousut lienevät sitten jossakin niistä noin 30 laatikosta, joihin en vielä ole kurkannut... =) Mutta pikaisen yhteenlaskun tuloksena minulla on siis omatunnollani tällä hetkellä seitsemän selätettävää ufoa. Katsotaan kuinka käy.

Tahruskan keskeneräiset

Meinasin yrittää lähestyä tätä hommaa realistisesti, ja esitellä vain ne pari ufoani, joihin minulla saattaisi ollakin nyt jotain valmistumis- tai ainakin etenemismahdollisuuksia.

Ilun ohjeella tehty Sherborne Abbey kaipaa 1,5 hihaa ja lisäystä helmaansa. Helmaakaan en uskalla valmistaa ennen hihoja kokonaan, kun en ole langan määrästä varma. Lopputulos saattaa myös olla pari kokoa liian pieni... Takki on aloitettu viime heinä-elokuussa, epäilisin. Lanka on Lana Gatto -merinoa, ostin joskus puoli kiloa Huutonetistä. Ihanan pehmoista, hyvä takki tuosta tulee jollekin joskus.



Secret of Chrysopolis on aloitettu lokakuussa, nyt himppasen yli puolen välin. Loppupuolen pitäisi sujua nopeammin kun kuvio on jo tuttua, mutta silti eteneminen on ärsyttävän hidasta. Lopputulos on todennäköisesti huiman suuri... Lanka on Grignascon Merinosilkiä 3mm puikoilla, eli ei mikään ihmekään, että jälkeä ei oikein synny.



Kaapin pohjalta löytyisi todennäköisesti muutakin kivaa, mutta haluaisin ensin saada nämä valmiiksi. Sen jälkeen on hyvä kaivella esiin vielä vanhempi sukupolvi ja jatkaa niistä...

milliinin Ufot

Valmistumista tämän tempauksen aikana odottavat:
Hexagon-takki (sininen), Tyrolean stockings (valkoinen) ja cable net-sukat (oranssi). Alla keskeneräinen ristipistotyö, joka ei taida varsinaisesti ufoihin kuulua, mutta jonka mielellään saisi myös edes valmiimmaksi. Kaikkia kaappejahan ei ole vielä tutkittu, nämä kyseiset bongasin Ravelrystä. On se niin kätevää.

Kaapin kätköistä löytyi

Nappeja vailla oleva kummitytön takki, joka kait napit saa pian. Ne on ostettu jo. Löytyihän sieltä päättelemätön pipokin, joka kaipaa sitä viimeistelyä. Täytynee vielä kurkistella pusseihin ja nyssyköihin jos sieltä vielä jotain löytyisi muutakin kuin nuo. Nämä nyt ensi töikseen pitäisi saada valmiiksi.
Siis aloitan näillä tämän homman :)

UFO I valmis

Tässä tämä Juliette muuten valmiina, pingotusta/kastelua vaille. Vähän villi väri ja mörvelö muutenkin. Mutta valmis :) Ohjeessa on eri tapoja asetella sitä päälle, pääsin perille vain yhdestä, huppuna en saanut toimimaan ollenkaan. 140g Sandnes Soft Mohairia 7.0 puikoilla.

Raportti 1

Purin pitsitopin alun. En koskaan saakaan itselleni sitä toppia. Päätin ruveta tekemään huiveja ja tuosta oranssista Cococsestakin tulee huivi tällä tietoa.
***
Lehmus-huivi valmistui tänään! Kuvasin sen jo ulkona ja nyt se on pingotuksessa. Tuliko vähän pienehkö taas eli 60 cm korkea ja 120 cm leveä? Kaunis kuvio. Lanka, jota mun oli tarkoitus käyttää ko. huiviin, ei enää innosta. Ehkä villaiset huvit olisivat sittenkin viisaampia vaihtoehtoja.
***
Tilkkutäkistä olisin iloinen, jos saisin edes muutaman tilkun tehtyä tämän fufoilun aikana. Se onkin seuraava käsiteltävä asia. Lankakeriä on kyllä varattuna. Josko tekisinkin isompia tilkkuja muutaman. Ainakin keskelle tjtn...

Varaslähtö

Ensimmäinen ufo fufoutui jo lauantaina, en malttanut odottaa sunnuntaihin asti... Embossed Leaves Socksit tulivat valmiiksi ja yhtenä päivänä kiskoin punaisesta Aura-huivin tekeleestä nopealla ranneliikkeellä puikot pois ja lanka päätyi takaisin kerälle odottelemaan uutta tulemistaan. Kaunis malli, jonka haluan toteuttaa, mutta vaatinee vähän säätämistä puikkokoon kanssa ja ajatusta mukaan:)

Isoäidin neliöitä on enää kerällinen virkattavaksi, sen jälkeen pitäisi jollain konstilla yhdistellä ne pikkupeitoksi. Ja päätellä kohtuullinen määrä langanpäitä;) Vapaaehtoisia??

Blogissa on lisää höpinöitä, tarvii lähteä juniorien kanssa hääaskartelutalkoisiin.

Scaritsan ufot

Keräsin blogiini löytyneet ufot. Niitä on paaaallllljjooooooon enemmän kuin kuukaudessa päiviä ;D

Tomuisat ufot

En ole ihan kaikkia paikkoja kaivellut, löytyisikö sieltä ufoja, mutta tässä semmoset projektit, jotka koitan saattaa Fufoiksi tämän kuun aikana:

• Esikoisen Villapaita, aloitettu keväällä 2007 muistaakseni
• Unipussi vauvalle (koko kyllä 80 cm ... ), keväällä 2008 aloitettu
• Serkun Branching out -huivi, joka jäi viime kesänä kesken niskojen jumitettua 3 oikein yhteen neulomisesta.

Kesken on myös sukat Fabelista itelle, ne tosin eivät näin pitkällinen projekti kuin kolme edellämainittua, mutta akuutti tarve saada ohuet kesävillikset ajaa ykköseksi. Paidasta ja huivista kuva täällä, unipussista täällä. Paidasta puuttuu 1,5 hihaa, kokoaminen ja kaulus, unipussista puolikas hiha ja huppu, ja hihojen yhdistäminen tietty. Huivia saisi tehdä varmaan 3 x tuon pätkän.

Tsemppiä kaikille :)

Rouva Oranssin alkutilanne 2008 fufoiluun

En ole neulonut Sherborne Abbey -takkiin silmukkaakaan sitten maaliskuun 2007. Se on ainut viime vuoden fufotempauksen ufoistani, joka on vieläkin olemassa keskeneräisenä. Tästä tulee fufoilun 2008 päätyöni. Tahdon tällaisen neuleen itselleni.

Lapanen on jäänyt kesken ja vaille peukkua, kärkeä ja paria tammikuussa 2008. Toivottavasti valmistuu.

Loput on muuten vain kesken, ei niinkään vanhoja, mutta tahtoisin valmiiksi - ennen kuin aloitan liikaa uusia.

Mystic Light. Tehty kaksi ohjeen osaa.

Pinwheel jacket. Osapurku, muunnan Kuopuksen kokoon ja teen valmiiksi?

Lace Ribbon. Oikeasti jo paljon pitempi, koska melkein ainut, jota voi kuskata mukana.

Kesäkuu on lyhyt. Seuraavat neljä iltaa on buukattu muuta tekemistä, viimeisen viikon olen matkoilla, enkä ainakaan isona neuleita ota mukaan.

Kirjoittelin uudetkin ufojutut blogini ufosivulle. Sieltä näkee myös miten viime vuonna meni. Tervetuloa kylään!

Joitain ufoja päivänvaloon

Viime vuonna en fufoiluun osallistunut - ei siksi että ufoja ei olisi vaan aihe ei vain innostanut. Henkilökohtaisesti en pidä ufoutumista kovin kamalana asiana. Se on suorastaan väistämätön osa toimintaa, jos neuloo fiilispohjalta (kuten minä teen). Kaapin perukoilla odottelevat tekeleet eivät minun mielenrauhaani häiritse. Mutta tänä vuonna fufoilu jostain syystä tuntuu ihan hauskalta ajatukselta, joten päätin liittyä mukaan. Ufoja minulta löytyy moneen lähtöön, ja tähän valitsin mukaan sellaisia, jotka ovat noin vuoden ikäisiä tai sitä vanhempia (nuorempiakin keskeneräisiä töitä on kyllä erinäinen määrä). Näitäkin kertyi sen verran, että tuskinpa kaikista pystyn kuukaudessa selvää tekemään, varsinkin kun kesäkuu on minulla vielä työkuukausi ja kun on myös edistettävä jotain muita neuleita (esimerkiksi lahjaksi menevä vauvanpeitto). Mutta katsotaan kuinka käy. Tässä vielä lyhyt esittely ufovalikoimastani.

Tilkkupeitto vaaleankeltaisesta Palmasta ja sekalaisista (sekoite)langoista. Ollut tässä tilassa ainakin kaksi vuotta (voi hyvin olla kolmekin). Peittoa varten on suunnitelma siitä, miten tilkut sijoitellaan, joten ei tarvitsisi muuta kuin yhdistää tilkut toisiinsa. Tarkoitusta varten on myös kirpputorilta hankittu kuvassa näkyvä vaaleankeltainen lanka.

Tilkkupeitto Nallesta (ja muista vastaavista langoista). Ilmeisesti vanhin tämänhetkisistä ufoistani, koska tilkut on tehty vuonna 2003 (muistan kun tein näitä eräällä junamatkalla). Tilkkuihin on virkattu musta reunus ja niistä on laadittu tietokonetta käyttäen hieno asettelusuunnitelma, joten puuttuu ainoastaan yhdistäminen. (Tästä voi päätellä, että tilkkupeittojen viimeistely ei ole parhaita puoliani.)

Kaulaliinaufoja. Vasemmalla ylhäällä puuvillainen Korpikynnen tupahuivi Tyttärelle. Aloitettu Tyttären toiveesta viime kesänä ja jäänyt saman tien kesken (syynä liian tylsä mallineule yhdistettynä minulle vaikeaan puuvillalankaan). Oikealla alpakkainen huppuhuivi minulle itselleni. Aloitettu toissatalvena ja jäänyt silloin kevään tullessa kesken. (Viime talvena taas ostin hupullisen talvitakin, jolloin huppuhuiville ei ollut käyttöä ja tekele jatkoi kaapissa muhimistaan.) Alhaalla erikoisesta Noron Ganpi akaba surabu -langasta tehty suora huivi, ikää vuosi tai pari. Puuttuu ainoastaan reunuksen viimeistely virkkaamalla. Keskenjäämisen syy tuntematon.

Lastenvaatteita. Vasemmalla vauvan mekon alku, josta tuli liian kapea (ensimmäinen yritys tuotti liian leveän, jolloin vähensin mallikertoja reippaasti ja tulos oli sitten liian kapea). Jäi siis kesken, ja mekon toteutin eri langasta. Mekko oli muistaakseni tarkoitettu veljentyttärelleni, joten aikaa tämän tekemisestä lienee sitten kolme vuotta. Aloitusta en viitsinyt purkaa, koska olin päässyt näinkin pitkälle. Tästä voisi hyvin tehdä topin tai tunikan kummitytölle. Oikealla ylhäällä Fibonacci-takki, aloitettu ainakin kolme vuotta sitten ja jäänyt kesken pääasiassa siksi, että en osannut neuloa siistejä lyhennettyjä kerroksia. Puuttuu vain lyhennetyin kerroksin tehtävä kaarrokeosa + nappilistat. (Ja tietysti viimeistely.) Vasemmalla alhaalla vauvan pusero Samoksesta, tehty kaksi tai kolme vuotta sitten. Jäänyt kesken, koska viimeistelykeiju oli lomalla.

Ja sitten vielä bambuinen bolero, jota aloitin viime kesänä itselleni. Jäi kesken ensimmäisen hihan loppuvaiheessa, syynä lopahtanut innostus. Tänä keväänä olen saanut alulle toisen hihan aloituksen.

Tänään olen myös ottanut ensimmäiset askeleni fufoilun tiellä. Vauvan sininen samospusero sai tylyn kohtalon ja joutui kokonaan puretuksi. (Samalla itselle muistiin: Samoksen paksuinen lanka ei ole kovin kiva pienen vauvan neuleessa.) Lisäksi aloitin villaisten peittotilkkujen käsittelyn päättelemällä mustalla virkattujen reunusten langanpäät ja silittämällä tilkut.

Tästä se lähtee :-)

Hyvällä alulla

No nyt on sitten kaikki ufot kaivettu komeroista esiin, vai mitä?

Totta puhuen omani ovat kyllä visusti ja tukevasti tallessa edelleen, en niitä ole vielä kuvannutkaan. Jonkin verran suunnitelmia on toki tehtynä.

Kieltämättä kuukausi alkaa nyt tuntua kovin lyhyeltä ajalta, mutta jospa laitetaan ensin tehokas alku ja katsotaan sitten, riittääkö joillakin puhtia jatkaa tempausta vähän pidempäänkin.


Lähettelin lisää kutsuja äsken. Milliinin sähköpostiosoitetta on huomannut, joten laitatko sen vielä tiedokseni, jotta saan sinullekin kutsun lähetettyä!

Jos huomatte virheitä tai puutteita sivupalkin blogilinkkilistassa tms., niin hihkaiskaa ihmeessä!


Ainakin yksi palkinto on tiedossa arvottavaksi kesäkuun lopussa. Jokainen, joka saa vähintään yhden ufon valmiiksi, osallistuu arvontaan.


Sitten vaan fufoilemaan! Tsemppiä kaikille ihan hurrrjasti ja taputukset sekä aplodit jo etukäteen kaikille onnistuneille ufotuhoamisille!!



P.s. Muistakaa muuten raportoida ahkerasti! Toisten onnistumisista saavat sitten muutkin puhtia!
Kysymys kuuluu, ken ehtii ilmoittaa ensimmäisen valmistuneen ufon tänne???

Vielä yksi esille ennen leiriä

Tämän nyt vielä kaivoin arkistosta esiin: tumpuntekeleeni.
Eipä näillä keleillä paljon lapasia tarvita, ja silläpä nuo keväällä kesken jäivätkin, kun tuli lämpimät ilmat. Ällöttävää noita on kyllä neuloakin näin kuumilla keleillä, kun kädet hikoaa... Sitäpaitsi koko neuleen aloittamisen pontimena oli saada nuo kaksi Nalle-nyssykkää pois nurkista lojumasta. Ja nyt sitten on jäänyt koko työ puikkoineen päivineen nurkkiin, eli roinan määrä ikäänkuin kasvoi. Joten kaipa nuo täytyisi loppuun saattaa. Tuleehan se talvikin taas joskus, ja yleensä ennen kuin huomaatkaan.
Eipä tässä kuukauden aikana paljon ehdi valmiiksi saada, kun on monenlaista muutakin touhua, mutta onhan se hyvä, että asia pysyy vireillä. "Poissa silmistä, poissa mielestä" toimii toivottavasti toisinkin päin! Mutta sen ruskean tunikantekeleen otan nyt rippileirille mukaan. Toivottavasti on kilttejä leiriläisiä, että jää pastorille aikaa/voimia puuhastella muuta!

Ufoja löytyy....

Taas sitä ollaan mukana fufoilemassa. Viime vuoteen olin tosi tyytyväinen, sain vanhoja jopa 30 v. töitä pois käsistä. Mutta ei ne ufot silti ole hävinneet kaikki: viime vuonna esiteltyjä on edelleen mukana ja uusia on tullut. Viime vuonna oli 19 alkaessa ja 11 saatu valmiiksi/purettu.

Nyt on kaikkiaan 14. Mutta samalla löytyi palmikkopuikko, kerroslaskuri ja muutamat puikot...

Vauvan villahousut ovat olleet jumissa pidempään; virkkausohje ei oikein ei oikein tule aivoissani käsitellyksi oikein, jotta silmän käden yhteistyö toimisi. Se on ollut viikkoja hautumassa, sisäsistäisin mallin ja saiaisn sen valmiiksi tai puran ja etsin uuden mallin.
Pätkärääkätty palmikkoneule on edelleen kesken -mökille pusero " yhteiskäyttöön".
Silkkivillainen neuletakki samassa vaiheesaa kuin viime vuonna.
Oma neuletakki on kesken; takakappale ja toinen etukappale ja toinen hiha -pientä sekoilua mallin/koon kanssa ja jäi kaappiin pari kolme kuukautta sitten piiloon.
Miniän liivin kanssa tuli ongelmia viimesein etukappaleen vaiheessa- sekosin laskuissa ja odottanut kuukausia inspiraatioita. Napitkin jo tammikuussa ostettu.
Kaksi vanhaa vihreää toppia/puseroa -vuodelta yksi ja kaksi. Edeleen kesken ja odottellee mallin muutosta tai purkua...
Kaksi solmion tekelettä kesken, yhdet sukat (kärjestä aloitetetut- toinen tekemättä), punaiset lapselle aloitetut lapaset (tuli vähän liian isot -voisi tehdä tietenkin ikuiselle) ja Isoveli-lapaset (toisesta puuttu osa).
Huivin teelmys on kesken.
Palapeitto, jota on tehty varmaan 80-luvulta asti, on edelleen kesken...

Kuukausi on lyhyt, töissä on pienet rutistukset ennen juhannusta ja juhlia tiedossa ja muuta pientä puuhaa. Juhannukselta keskiviikkona pääsee lomalle, joten en paljon luule saavani aikaiseksi. Jos laittaisi tavoitteen kahteen, niin olisin tyytyväinen. Purkamista en laske tähän mukaan. Luulen, että kolme,neljä työtä päätyy purkuun.

Käsiksi ensimäiseen ufoon

Ajattelin aloittaa ufojen tekemisen valmiiksi Lehmus-huivista. Tänään oikein innostuin sitä tekemään. Sinänsä ainakin mallineuleen muistaa kerros kerrallaan. Onneksi joka toinen kerros on pelkkää nurjaa. Paitsi reunat, joissa on ao-neuleena 3 silmukkaa.Tämä on kaikista vanhoin ufoni viime kesältä aloitettuna. Meinasin lopettaa ja tehdä päähuivin, mutta ensi vuonnakin on merkkipäiviä ja tiedän kuka tarvitsee puuvillaista kolmiohuivia.

Katrin salaiset ufot

No niin, aika tulla ulos ufo-kaapista. Tässä minun vuosikausia kaapin pohjalla hautuneet ufoni. Pahoittelen, että ufot peittyivät osittain koirien alle, mutta ne (koirat siis) vain eivät voineet vastustaa tilaisuutta testata uusi lattialle ilmestyneitä pehmusteita...

Ufo1:
Virkatut hihat Novitan Butterflystä. Vaan kuka neuloisi miehustakappaleet?

Ufo 2:
Virkattu toppi jostain nimettömästä puuvillalangasta vuosien takaa. Valmiina etukappale, takakappale jäänyt jostain syystä kesken.



Ufo 3:
Novitan Maxi-puuvillalangasta neulottu toppi. Vain toinen hiha puuttuu.



Ufo 4: 7-Veljestä langasta neulottu kaarrekotakki. Melkein valmis, takista tuli aivan valtava teltta, pakko purkaa...



Siinä ne olivat, pahimmin ufoituneet ufot. Lisäksi kesken on muutama muu hiljattain aloitettu neule, mutta ne eivät ole vielä ufo-asteella. Tavoitteenani on tämän kuun aikana saada tehtyä valmiiksi ainakin se sininen toppi. Lisäksi tuo kaarroketakki täytyy saada purettua. Lopuille tehdään sitten jotain jos ehditään.

-Katri

Kesäkuuta

1. 
   ylhäällä: tämä värikäs kaunokainen haluaa tulla Pinwheeliksi 9vee tyttärelle 7-veikasta, jäi kesken kun aloin tekemään itselleni Dropsin taideneulottua takkia (tosi huono selitys)
   
2. vasemmalla: tämä trumpettipaita on ikuisuustyö Nallesta/Floricasta. Sen verran iso, ettei sitä muka voi raahata mukana mihinkään. Helmasta puuttuu sen verran, että se on hyvä päällä. Tästä siis valmistuu itselleni paita.
   
3. vasemmalta edelleen: Samoksesta vaaleansininen lollipop palmikkohuppari 9 veelle. Ei mikään mukava matkatyö palmikoiden vuoksi. Tämä ei itseasiassa ole ollut kauaa kesken, mutta valmistua tämänkin pitäisi.
   
4. Seuraavana vasemmalta näette pääkallopaidan *huoh*. Tälläisen paidan olen yhden jo tehnyt ja ei muuten iske tämän toisen tekeminen heti perään. Jäi korin pohjalle, koska ärsytti niin maan per****sti. Tavoitteena oli, että valmistuu syksyksi, mutta kiva olisi jos valmistuisi kesäkuun aikana. Tavoitteita pitää ihmisellä olla :D
   
5. Viidentenä, mutta ei vähäpätöisimpänä tulee sitten kolme kappaletta kirjoneulelapasia. Ei nämäkään ole mitään matkatöitä. Kaksi alinta on Haavistoa ja ylimmäinen on Hinthuoran-lapanen. Lankana on Nallea, Lanettia, Fabelia, Fortissimaa. Pientä näpräämistä ja ohjeen seuraamista, ei välttämättä mitään telkkarineuleita, mutta ihania!!
   

Tästä siis pitäisi lähteä ja yllättää itsensä ahkeruudella ja sinnikkyydellä. Näin olen tullut kaapista, eikun korista ulos näiden keskeneräisten töideni kanssa.

Hello Kitty-kisuja valmistunee sitä tahtia kun on lasten kavereiden ja sukulaislasten synttäreitä jne jne, mutta muuten pitäydyn näissä edellä mainituissa töissä. *lupaa ja vannoo* mitään uutta lapasta, sukkaa tai muuta vaatekappaletta en aloita.

Tekemistä siis riittää täällä Hollolassa, mitenkäs muualla Suomessa?

Nyt sitten puikot laulamaan!

Ystävällisin tervesin, Katiija

Vaatimattomat Ufoni...

Kuvassa neljä "uhvoa", lisäksi minulla on kuvaamisen jälkeen mieleen muistunut "ikuisuusprojekti" eli pari valmista neuletilkkua, joiden kaveriksi pitäisi neuloa ainakin neljä lisää = näistä pitäisi tulla joskus neuletauluja olohuoneeseemme... sekä yksi ufo (isäni villahousut), jonka TIEDÄN olevan jossain, mutten vain sitä löydä juuri nyt... =)

Kuvan uhvot ovat (ylhäältä vasemmalta): 1)viime keväänä aloitettu hihatin, joka jäi jonkin muun jutun jalkoihin ja ufoutui pahasti. Sittemmin totesin, että malli ei tee langalle oikeutta ja on muutenkin liian tiivistä pintaa, joten päätin purkaa. Ja otin varaslähdön ja purin sen jo eilen. Olen ajatellut näille langoille uutta ja parempaa kohtaloa jonkinsorttisena virkattuna jakkuna, johon malli löytynee Doris Chanin opuksista; 2) vuosia sitten virkatut isoäidinneliöt kaivelin esiin muistojen uumenista jo tämän kuun alussa, ja aloitin torkkupeiton virkkaamisen, mutta sitten tuli taas muita juttuja väliin, ja tämä jäi loppusilausta vaille. Uforyhmäni "todennäköisin valmistuja" -tittelin jokseenkin varma voittaja. Alhaalta vasemmalta: ufo numero 3, Novitan bolero kevätlehdestä, jota aloitin kokeilumielessä neuloakseni ensin tämän ja vasta sitten työkaverille luvatun, mutta toisinpäin meni... tämä oma ufoutui ja työkaveri sai boleronsa keskiviikkona. Tälläkin olisi hyvä sauma nyt valmistua... ja alhaalla oikealla on sitten ufo numero 4, tyttärelle tekeillä oleva torkkupeitto, jonka ensimmäisen värikynän muotoisen, pitkän tilkun neuloin viime joulun alla ja sitten se jäi markkinajuttujen ja joululahjojen jalkoihin - huoks! Jos tämä olisi virkkaustyö, se olisi varmaan jo valmistunut, mutta neule - nojoo... Jos en olisi niin tykästynyt tähän ns. omaan ideaani, voi olla, että purkaisin tämänkin, mutta eiköhän tästä joskus vielä jotain tule, kun vain alkuun pääsisi.

Ne isän villahousut ovat sitten ihan asia erikseen... Reumalankaa ja puuttuu vain lyhyet lahkeet (on ajateltu pidettäviksi ihan kaupunkihousujen alla), mutta ensin pitäisi löytää se keskeneräinen... =)

muutama hassu ufo

Tässä osa mun ufoista. Koska nyt paneudutaan neulonta/virkkauspuoleen ufo-määrä pienenee jopa siedettäväksi :) Sitten on kasa niitä muita, nypläys, helmi, nukkaneula yms Plus muutama joita ei ehkä vielä kehtaa luokitella ufoiksi, toivoa nimittäin vielä on. Kuvista puuttuu hirmuiso virkattu verho, se vetää vinoon ja en kestä sitä katella...

Yllä olevasta on tulossa Ullasta Juliette. Näemmä Koukkuhelmellä on käytössä prikulleen samaa lankaa eri projektiin :) Tästä kasasta olisi tulossa haarukkapitsihuivi erivärisistä suikaleista. Kun näin kauan ollut kesken (1-2v) koukkuakaan ei enää löydy, olisko ollut joku nro 3-4.
Tämä on virkattu "joku", ajattelin että voisi tulla tyynypäällinen. Lankaa sen verran vähän jäljellä, että toista puolta ei enää virkata, mutta neulomalla voisi riittääkin..
Ja tässä topin alkua ohuesta virkkauslangasta, tulis nätti jos jaksais tehdä. Ahdistavaa on se, että pelkään ettei koonsa puolesta tule sopimaan...
Kuukausi on lyhyt aika, mutta katsotaan mitä saisin näistä edistymään.

Pastoroidut (f)ufot

Paitsi PapinPuikoissa pastoroidut, nämä lienevät myös homogenoidut ufot - ja sietäisivät tulla iskukuumennetuiksi. Mutta nyt varsinkin kaksi jälkimmäistä on lähinnä syväjäähdytetty...
Aloitetaan positiivisesta päästä. Tälle (f)ufolle on jo tapahtunut tänä keväänä jotain:
Tein heräteostoksen noin kymmenen vuotta sitten, ja ostin ihanan karamellisen värisiä virkkuulankoja kenkälaatikollisen. Sinne kenkälaatikkoon ne sitten jäivätkin, kunnes noin viisi vuotta sitten osa niistä päätyi isoäidinneliöiksi, ilman sen kummempaa päämäärää. Tänä keväänä nappasin neliöt esiin, ja päätin yhdistää ne tuohon tummanruskeaan alpakkalankaan, joka ei myöskään ollut löytänyt vielä paikkaansa, vaikka oli sitä ainakin vuodenpäivät odotellut. Ompelin neliöt yhteen ja aloitin etukappaletta jälleen kerran ihan omasta päästä neulottavaan tunikaan (vaikka olisi kyllä parempi käyttää lankaa - haa-haa, vanha puujalkavitsi).
Keväällä tuli eteen monta muutakin mielenkiintoista juttua ja tunika jäi kesken, kun se ei tule oikein minkäänlaiseen akuuttiin tarpeeseenkaan. Nyt ajattelin ottaa itseäni niskasta kiinni, ja varata tunikantekeleen mukaan maanantaina alkavalle rippileirille. Kun siellä ei ole käsillä mitään muutakaan käsityötä, ehkä tunikasta alkaa tulla jotain!
Sitten pahemmanlaatuinen ikuisuusprojekti, kasa aprikoosinpunaisia, virkattuja ruutuja:
Näille en kyllä keksi yhtikäs mitään käyttöä. Lanka on jälleen kerran joku poistomyyntilanka, jota ei saa enää mistään lisää. Laput riittäisivät tytön liiviin, mutta kun pikkuneidille sitä ehdotin, ei kelvannut. Tilkut näyttävät kyllä aika makeilta tuossa kivikossa. Jospa veisin ne talvella taidenäyttelyyni? Heittäisin ne hujan hajan sopivalle alustalle, ja nimeäisin teoksen vaikka "Särkyneisi toiveiksi" tai "Toteutumattomaksi unelmaksi"? Tietysti ne voisi liittää jollain vaikka huiviksi, mutta kuten sanottu, samaa lankaa ei enää ole. Hmm. Mitäs jos virkkaisi ne yhteen vaikka kultalangalla? Olisi ainakin erikoinen. Saapa nähdä, tapahtuuko näille mitään. Sitten tämän kolmikon toivottomin tapaus:

Kirjoneulepaidan helma. Älyttömän paksu lanka. En siis tule ikinä pitämään tämmöistä, kun olen kovin "lämminverinen", ja kuuma on siis muutenkin. Toisaalta, eipähän näidenkään lankojen loppuja ole enää missään. Ilmeisesti niistä on jo tullut jotain muuta... Paidan helma on neulottu suljettuna neuleena, ja ilman mallitilkkua, tietysti. Niinpä paidasta tuli ihan väärän kokoinen, älyttömän suuri! Sinne mahtuisimme mieheni kanssa yhdessä sisään ja taitaisi sinne mennä jokunen lapsikin vielä.

Olen kumminkin nähnyt kirjoneuleen tekemisessä ison vaivan, ja lopputulos on sinällään ihan nätti. Siksi olen helmaa säästellyt, enkä sitä nytkään aio purkaa.

Eipä aavistustakaan, tuleeko tästä ikinä mitään. Pilkonko repuksi? Säärystimiksi? Tyynynpäälliseksi?

Lisää fufoja taatusti löytyy, kunhan ehtisin penkoa. Toisaalta olen tyytyväinen saldoon, jos saan edes tunikan valmiiksi. Saa nähdä.

3 UFOA

Mulla on kolme totaalista ufoa:

• viime vuonna aloittamani lehmushuivi kaksinkertaisesta virkkauslangasta, olisi tarkoitus myös värjätä uudeksi
• perhepeitto, jonka pitäisi valmistua Jouluksi (2008), mutta vasta muutama tilkku valmiina, joita tein mm. Jämäblogissa (huhtikuu 08)
• pitsitopin alun tekele, johon pitäisi saada jostain lisää lankaa, että saan motivaation edes tehdä. Tällä hetkellä omistan 200 g oranssia kokosta ja vielä 300 g tarvitsisi.

Nytpä muistinkin, että mulla oli tarkoitus valokuvata nää joten lähden ulos valokuvaamaan, kun keli on mitä mainioin. Ihana nurmikkotaustainen kuva taas! Rakastan niitä <3

Koukkuhelmen UFOaarteet

Laitetaanpa tännekin vähän väriä:

Viime talven ufoja.
Jos ei Outilta löytynyt vuosikertaufoja - niin täältä pesee. Sekä ylemmän kuvan neuleet, että alemman virkkaukset ovat yli vuoden vanhoja. Yläkuvan valkoinen neule vuodelta 2002... Ja vitsinä päälle alakuvassa vasen yläkulma palavirkkaukset - yli kymmenen vuotta vanhoja... ;-)

Fufoiluaika on niin lyhyt, että näistä voi olla etten ehdi saada mitään valmiiksi. Puikoilla on kesätoppi menossa, en laskenut sitä ufoksi, koska olen sitä nyt koko ajan neulonut - ja haluan sen myös tehdä loppuun. Joten saa nähdä miten käy. Oli kuitenkin kiva kaivella noita kaapeista, että mitä kaikkea sitä löytyykään ;-) Lisää tarinaa ufoista löytyy blogistani.

Outin ufohöpinöitä:)

Mä olen viritellyt tällä suunnalla ufoilutunnelmia: ufot on kerätty yhteen, kärrätty ulos tuulettumaan ryhmäkuvia varten ja puuttuvia ohjeita on haeskeltu ympäri taloa - jopa mahdollisen langan keskenloppumisen varalle on tehty tiedusteluja:) Ja tietenkin tehtävästä työstä tarvitaan jotain palkkiota (porkkana...), joten olen tehnyt alustavia suunnitelmia sinne ja tänne;) Blogista löytyy ufohöpinöitä kuvien kera.

Joku kyseli ufojen määrittelystä - Helmis olikin jo kommentoinut asiaa, mutta omalta osaltani olen joka vuosi noudattanut samaa periaatetta: kaikki talosta löytyvät keskeneräisyydet ovat ufoja riippumatta siitä, koska ne on aloitettu. Simppeli periaate, joka sopii mulle. Toki jokainen tekee omat rajauksensa ja neuloo ufojaan fufoiksi vain itseään varten, kyseessä ei ole kilpailu (no, omaa itseään vasten voipi kilpailla... miten pitkälle pystyy hillitsemään itseään ennen kuin aloittaa kasan uusia??).

Joten tsemppiä kaikille ufojen nujertajille - olipa kyseessä vuosien takainen keskeneräisyys tai uudempi tuotos!

marelo

tulikohan tää sinne minne piti

No NYT!

Hei, tervetuloa mukaan! Vielä mahtuu ufoja ja ufoilijoita :).

Olen tässä aikani kuluksi käynyt läpi pari sataa viime vuoden postausta ja poistin sieltä muut tunnisteet, paitsi vuosiluvun 2007.


Ilmoittautukaa edelleen tuonne edelliseen postaukseen, löydämme sieltä ilmoittautumiset parhaiten.
Lisätkää tämänvuotisiin postauksiinne mielellään tunniste 2008, jotta ne erottuvat aiemmista.

Nyt voitte sitten kaikin mokomin ryhtyä esittelemään ufojanne sekä niihin liittyviä noloja tunnustuksia ja/tai tarmokkaita toimintasuunnitelmia!

Nolot tunnustukset esiin! Palsta on vapaa!!

Ufoilua jo vuodesta 2006 - ja nyt TAAS!

EDIT!

Säännöt ja ufomäärittelyä tekstin lopussa!

Haluatko mukaan ufoiluun?

Tuoreimmat ufofufosääntökaavailut löytyvät nyt myös tästä postauksesta sekä Helmiksen blogista.
Tähän postaukseen voit ilmoittautua, mikäli haluat mukaan vuonna 2008.

Tällä kertaa fufoilu kestää 1.- 30.6. 2008

Muista ilmoittaa sähköpostiosoite, johon kutsu voidaan lähettää.

Ilmoita myös blogisi nimi/osoite, mikäli sinulla on blogi.


Mikäli kiinnostuneita fufoilijoita löytyy, luultavasti poistamme sivupalkista (ja kutsulistalta) selvyyden vuoksi nuo aiemmin mukana olleet ennen kuin alamme uusia kutsuja lähettää.

EDIT 28.6.08: poistin käyttöoikeudet blogin aiemmilta jäseniltä lukuunottamatta "emäntiä" Kristaa, Outia ja itseäni. Jätin listalle myös Katiijan, joka ehti nopsana jo ilmoittautua mukaan uusintaan :).
Palaan kutsuilemaan myöhemmin, jahka omaa perhettä on ensin huollettu.
Otin myös tämän omasta mielestäni kätevämmän uuden blogiasun käyttöön.
Poistelen vanhoista postauksista ylimääräisiä tunnisteita lähipäivinä, joten älkää ällistykö, kun täällä huseerataan.

EDIT 2: Lisään vielä tämänvuotiset sääntökaavailut tähän samaan postaukseen:

Säännöt yksinkertaisuudessaan ja lyhykäisyydessään:

1. Kuukauden kuluessa tehdään jotain kaapin perälle jämähtäneille tosiufoille (* ufo = unfinished object eli keskeneräiseksi jäänyt käsityö). Työn saa purkaa, tai sille saa keksiä jotain ihan uutta ihanuutta, vaikkapa huovuttaa entisen villapaidantekeleen, pilkkoa sen osiin ja tehdä lämminvuorisia rantasandaaleja osista. Vain mielikuvitus on rajana.

2. Selvyyden vuoksi fufoilussa keskitytään tällä kertaa neulonta- ja virkkaustöihin. (ei siis ompelu-, kirjonta-, nypläys-, räsymattopuuhiin jne...)

3. Jokainen taistelee omaa ufokekoaan vastaan. Jokainen laarista poistunut ufo on palkinnon arvoinen, palkitkaapas siis itseänne aina jollain mukavalla jutulla!

4. Mikäli joku haluaa lahjoittaa yhteiseen jakoon palkintoja, niitä voimme jakaa osallistujille itse laatimiemme (tai lahjoittajan päättämien) sääntöjen puitteissa miten kuten vain :).

5. Tempaus alkaa 1.6. 2008 ja päättyy 30.6.2008 (ellei toisin sovita).

6. Sääntöjä voidaan muokata osallistujien toiveiden mukaisesti, mikäli sellainen tuntuu tarpeelliselta ja/tai joku keksii oikein tosihyviä lisäsääntöjä :)..



* UFOjen määritteleminen on tietenkin hieman hankalaa ja aiheuttaa hämmennystä. Meikäläisellä tosijemmarilla esimerkiksi on keskentekoisia käsitöitä ties monenko (kymmenen) vuoden takaa. Toiselle taas maaliskuussa starttivimmassa aloitetut työt aiheuttavat jo harmaita hiuksia.
Jokainen saa itse määritellä, mitkä työt laskee ufoiksi. Mehän emme kisaile pisteistä emmekä vertaile töitä, niiden ufoisuusastetta tai vaivalloisuuttakaan toistemme kanssa, vaan taistelemme lähinnä omia kaappikertymiämme vastaan, vai mitä. Pääasia on, että kaapissa notkuville keskeneräisille, hankaliksi muuttuneille töille tehdään nyt jotain!

Muistetaanhan myös kannustaa toisiamme matkan varrella!