Vielä ei kiitos ihan seiso...

Minun osaltani fufoilu onnistui oikeastaan ihan kohtuullisesti: alunperin kuvasin neljä ufoa, ja niiden lisäksi löytyi ensin pari muutakin ja lopulta myös sitkeästi piilotelleet isän villahousut...

Alkuperäisistä neljästä ufosta kaksi valmistui, yhden purin langaksi ja yksi on vielä kesken, kuten alla oleva kuva kertoo:



Mutta huomattavaa edistystä on tapahtunut - ensin oli vain yksi värikynä, ja nyt niitä on jo kolme ja puoli... Viisi on tarkoitus kuopuksen torkkuhuopaa varten neuloa, ja eiköhän se heinäkuun aikana onnistu, kun on tuota lomaakin.

Toisessa kuvassani on se surullisenkuuluisa Regia Silk-huivi, jonka kanssa olen sen löytymisestä saakka pohtinut, että jatkaisinko vai en. Eilen illalla päätin että en, ja otin ja purin huivin pois.




Edelleen ovat siis kesken isän villahousut sekä orpoina pyörivät ne kaksi valmiiksi neulottua tilkkua, joiden tarkoitus olisi joskus kuulua olohuoneen seinäkoristukseen. Saattaapi olla, että päätyvät ihan muualle, tuosta alkuperäisestä ideasta kun tuntuu hohto jo hävinneen. Aika hoitaa, niinhän se on. Mutta ehkäpä tilkut vielä voivat esittää osaansa jossain muussa projektissa, sillä samoja lankojakin laatikoista löytyy. Katsotaan, mitä keksin. Isän villahousut - no, ei puhuta niistä juuri nyt... = )

Yhtä kaikki, kiva oli fufoilla kanssanne, ja jatkan sinnikkäästi ainakin niin pitkään, että saan tytön torkkupeiton valmiiksi, kun olen näin hyvään alkuun päässyt. Kiitokset emännöijille ja kanssakilvoittelijoille, nyt onkin hyvä taas jatkaa omatunto himpun verran kevyempänä!

Outin loppuraportti

Kesäkuu meni kuin siivillä ja ufojakin tuli nujerrettua ihan mukavasti: kahdeksasta keskeneräisestä viisi valmistui, yksi purettiin, yksi on vielä kesken ja yksi tuomittiin odottamaan aikoja parempia: Mystery Shawl edistyi hiukan, ohjeet löytyivät ja työ etenikin muutaman rivin, mutta sitten alkoi innostus lopahtamaan ja päätin jättää huivin tekeleen odottelemaan uutta intoa - saa nähdä koska löytyy!

Mutta keskeneräinen villatakki valmistuu mitä todennäköisemmin heinäkuun aikana ja ajattelin ufoilla niin kauan, että tuo villatakki muuttuu Fufoksi. Tällä hetkellä toinen hiha on pyöriötä vailla, toinen hiha puuttuu sekä shaalikaulus on vasta luonnosteltuna muistivihkoon. Saa nähdä miten sekavat piirrokset ja neulematematiikka kohtaavat - hiha näyttäisi osuvan aika hyvin kohdalleen, mutta laskutoimituksia ja luonnoksia vihkossa on jo aika monta sivua... On tässä sentään yhdistetty jo etu- ja takakappaleet!

Kaiken kaikkiaan ihan onnistunut kuukausi - aika loppui kesken Mysteryn ja tämän villatakin osalta, mutta niin vähän arvelinkin (liian monta työtä yhdelle kuulle). Aura-huivin alun purkaminen jäi hieman kaivelemaan, kun mun työskentelytapoihin ei purkaminen ole ennen kuulunut - ennemmin hampaat irvessä väkipakolla valmiiksi -tyyli on ollut vallalla.

Joten kohti uusia haasteita - postin mukana kolahti First Book of Modern Lace Knitting ja muutamia lankoja on tulossa, joten ne kait ovat palkinto? Hienointa on kyllä päästä taas aloittamaan uusia juttuja ilman, että neulekori pursuaa keskeneräisiä!

Kiitos ja kumarrus,

Outi

Huppari

Ei ehtinyt ei. Ei sitten mitenkään valmiiksi, mutta puolivalmiiksi. Hyvä niin. Tästä on hyvä jatkee tänään tikutusta eteenpäin.

Alkuun valmiina oli vain hihan aloitus. Siis yhden hihan. Siis tuo vaaleansininen.

Sitten alkoi loppukiri. Viikon verran aikaa ja aika on rajallinen ... sain urakoitua tämän verran.

Ja tänä aamuna näytti tältä... VALMIS!!

hih .. huijasin, tai oikeastaan kuva huijaa, en minä

ei tämä mitään valmis ole. Anteeksi huijaus. Vielä puuttuu raglan loppuun, kaulus ja huppu. Ja vielä se vetoketju.

Mutta kiitokset kauniit kannustuksesta. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin ja tämä neulehuppari valmiiksi. Ilman Teitä, tämä olisi jäänyt korin pohjalle odottamaan ehtoota.

Lisää tämän hupparin vaiheista voi lukea blogistani.

Ystävällisin terveisin, Katiija

Luuserifiiliksillä

Plääh, en saanut yhtään objektia valmiiksi asti. Itse asiassa sain lisää ufoja odottelemaan valmistumista... Looser! Looser! Looser!

Sherborne Abbey on sentään neulottu nyt loppuun, langanpätkistä pitäisi enää pitää huolta ja napit kiinnittää. Lopputulos on todennäköisesti kokoa M tjsp, itse olen kokoa XXL tällä hetkellä. Ei oikein mennyt putkeen siis... Ehkä pikkusisaruksille?



Chrysopolis edistyi pari riviä, hyytyi kun olisi pitänyt alkaa keriä lankaa vyyhdiltä jatkoa varten.
Uusia ufoja:
- Perhoslapasten alku
- Kaaospeiton tekniikalla tehty seinävaate? Loftista, jonka langanpäille pitäisi tehdä jotain tai vaihtoehtoisesti ostaa lisää lankaa
- Wisp on vähän pidemmällä, muttei vieläkään lähellä valmista, toistot alkoivat jo tympimään



Mitä tästä opimme? Neuloosi vaivaa edelleen kovasti, etenkin aloitusneuloosi vaivaa tosi kipeästi. Toivoton aloittaja on aina toivoton aloittaja...

Fufokuun päätteeksi

Näin ensimmäisen ufo-fufo-kuuni päätteeksi on tosi mukavat fiilikset. Mökiltä sängyn alta laatikosta löytyi neljä keskeneräistä työtä, joista yksi sai purkutuomion, mutta langoille jatkojalostus on jo suunniteltuna. Kaksi sain jopa valmiiksi.
Neljäs ei valmistunut tämän kuun aikana raivoisasta yrityksestä huolimatta. Ufoutumisen syyn voi ehkä arvioida ensimmäisestä kuvasta. Kädentiestä tuli jotenkin löperö ja innostus hiipui. Aloin fufoilun tiimoilta tehdä hihoja yhtä aikaa, mutta kesken kaiken huomasin, että toiseen hihaan on tullut virhe ja jatkoin vain toisen loppuun. Sen kiinnitin paikoilleen ja totesin, ettei näytä hyvältä, lörpöttää ja on liian pitkä. Lörpötyksen poistamiseksi oli purettava pääntien viimeistely ja viistottava olkapäät. Pöydällä olevassa kuvassa on uudelleen neulottu toinen hiha kiinnitettynä paikoilleen ja ensimmäinen on irrotettu ja jatkettu osittaisen purkamisen jälkeen. Siis enää vähän hihan pyöriötä, pääntien viimeistely ja pusero on vihdoista viimein valmis. Mutta se ei valmistu enää tämän kuun aikana.

Nämä työt olisivat varmaan sängyn alla edelleen ilman fufoilua. Seuraavana on vuorossa villatakki, josta puuttuu enää 1,5 hihaa. Muutama muukin keskeneräinen työ on tullut vastaan tämän projektin aikana.
Kiitos mukavasta seurasta kaikille. Pyhästi päätin tehdä kutimeni loppuun kertalaakista tämän jälkeen - vuoden päästä taas tavattaneen näissä merkeissä;)

Kukan ainoa tekele

Säälittävä yritys fufoilun saralla tällä haavaa =D Tämä olisi ehkä saanut jäädä tekemättä. Kalalangasta virkattu hattu. Lanka oli ohkaista ja koukku 1,5. Ihan meinas muutaman kerran mennä hermot. Ehkä jos tämän värjäisi...ja koristelisi...ja käyttäisi yksin ollessa =D

Katrin loppukiri

Taistelu kelloa vastaan on alkanut... Fufo-kuuta on jäljellä vielä pari tuntia ja yhden ufon haluaisin vielä saada valmiiksi ennen kuin kesäkuu vaihtuu heinäkuuksi.

Mitä luulette, onnistunkohan? Puserosta puuttuu enää muutaman sauman ompelu ja sitten se olisi valmis...



Tikutin miehustakappaleita hullun lailla monena iltana silmät ristissä ja sainkin ne valmiiksi eilen illalla. Onneksi en kuitenkaan katkaissut lankaa, vaan sovitin miehustaa aamulla ja totesin kaula-aukon olevan liian pieni. Purin siis puseroa tänään vähän matkaa ja neuloin uusiksi. Onnistuin mokailemaan myös tällä uusintakerralla ja kaulus on nyt siis neulottu kolmeen kertaan.

Tein miehusta pyörönä ilman ohjetta, siksi onnistuinkin tyrimään sen kanssa niin paljon. Mutta nyt näyttää ihan hyvältä. Katsotaan sitten aamulla, tuliko pusero ajoissa valmiiksi vai loppuvatko minuutit kesken uupuneelta neulojalta...

Tässä vaiheessa todettakoon, että fufoilu oli oikein kivaa ja kannustavaa. Sain hyvin poistettuja vanhoja ufoja kaapin pohjalta ja nyt on hyvä mieli. Ensi kerralla ehdottomasti mukaan taas!

-Katri

Infoa loppuarvonnasta

Niin se kesäkuu vaan alkaa olemaan loppumassa. Aika on vierähtänyt taas niin nopeasti, hyvässä seurassa on ollut kiva tehdä ufoja fufoiksi! Kiitoksia teille kaikille!

Kuten Helmis jo kirjoittikin, niin Fufoilujen lopuksi suoritetaan perinteiseen tapaan arvonta. Palkintoja on viisi ja ajattelin arpoa ne tämän viikon lopulla, joko lauantaina tai sunnuntaina. Koska kyseessä ei ollut kilpailu eikä Fufoilussa ole voittajia, niin arvontaan osallistuvat tällä kertaa kaikki tähän blogiin blogimerkinnän jättäneet fufoilijat (pelkkä kommentti ei siis riitä). Joten vaikka et olisi saanut mitään valmiiksi, mutta olet osallistunut Fufoiluun vaikka jättämällä sääliä ja kannustusta anelevan postauksen sängyn alla majailevasta ufopussukasta, niin olet mukana. Eli jokainen pientä aktiivisuutta osoittanut fufoilija osallistuu arvontaan (vielä ehtii, käyn viikonloppuna postaukset läpi). Kuulostaako reilulta?

Palataan tuonnempana arvontaan. Vielä ehtii tekemään jotain ufojen nujertamiseksi ja elämä jatkuu heinäkuussakin... myös ufoilla!

Loppuraportti?

Vai mites se nyt oli, jatkuuko? No, tämän kuun saldo oli valmiit kesäsukat ja esikoisen villapaita, lisäksi serkun huivi on kasvanut varmaan saman verran mitä sitä oli ja unipussikin edistyy eli toinen hiha tuli valmiiksi, olkasaumat ommeltua ja huppu on puolivälissä. Meinaa vaan uskonpuute iskeä, kun koko on 80 ja tuntuu, että tuonne mahtuisi isompikin taapero vauvan sijaan... kattoo nyt sitten, kenelle se päätyy lopuksi. Vuori olisi kiva, mutta iskeekö laiskuus siinä vaiheessa?

Tyytyväinen olen saldoon ja aion nuo toisetkin saattaa loppuun kesän aikana. Kyseltiin, että millä palkitaan... Pojan ilme ja into jo olivat isot palkinnot paidasta, ja samoin sukat itessään kun itelle olivat. Ja hauskempaa aloittaa uusia töitä, kun vanhat ei kummittele. Pidetään peukkuja, että arvonnasta napsahtaisi jotain :)

Kiitokset kaikille, oli kiva fufoilla yhdessä!

*edit* Löysinkin vastauksen ekaan kysymykseeni eli mielelläni jatkan vielä unipussin ja huivin näissä merkeissä valmiiksi täällä :)

Puseroa puikoilta

Saanen ylpeänä ilmoittaa, että sain valmiiksi miehen puseron! Työstä oli valmiina ennen tätä kuuta vasta takakappale, ja kun kolmosen puikoilla tikutin, niin kyllähän tuohon aikamoinen määrä silmukoita upposi. Blogissa lisää jorinaa ja kuvia.

Sain fufo-kuun aikana valmiiksi virkatun huivin ja tämän paidan. Kiitokset emännille ja muille fufoilijoille!

Palkintoa itselle

Miten siis palkita itsensä (purkamis)urakan jälkeen? Tietysti ensin kaikella sillä, mitä Helmis ehdotti: leivoskahveilla, tietty, lisälanganostoa on tehty jo jne. Ja: - Ristipistoilla! (Kuten
Monty Python sanoi: "Ja sitten jotain ihan muuta!")
- Paitsi, että se TV-neule jatkuu edelleen...

Valmis nuttu ja loppuraportti

Sain eilen valmiiksi vauvan nutun, joka jäikin ainoaksi loppuun saatetuksi ufoksi. (Kaksi sentään tuli puretuksi aiemmin.) olen ihan tyytyväinen saldoon, sillä jokainen ufo on pieni paino neulojan varastoissa. Tämä nuttu pääsee jopa käyttöön ensi talvena (tai keväänä?). Tarkempia speksejä pääsee tarkastelemaan blogistani, johon otsikon linkki johdattaa.



Jatkan kyllä muutaman muun kanssa mielelläni fufoilua, sillä ainakin yhdet ufoutuneet sukat ovat jo melkein valmistumassa. Kiitokset taas tempauksesta, vaikka saldoni jäikin tällä kertaa vähän laihaksi!

OutiL:n loppuraportti

Ei sitä paljoakaan ehdi kuukauden aikana. Etenkään jos tekee kaikkea muuta kuin näitä vanhoja. Tässä kuitenkin loppuraporttia.

1.Pusero Novitan Tahiti-langasta, muutoin valmis, mutta huomasin, että olen tehnyt sen liian lyhyeksi. Pitäisi jatkaa etu- ja takakappaletta kerän verran, valmistunee tämän kuun aikana. =>muutoin valmis, mutta saumojen ompelu puuttuu vielä. Ehkä tänä kesänä?

2. Salomonsolmuilla tehty huivinalku, viime keväänä ostetut Brilla-langat, huivi aloitettu joskus talven lopulla. Virkataan varmaankin valmiiksi, joskus. => purettu, unohdettu.

3. Fifi-huivi, mistä lie HuutoNetistä ostetusta langasta. Aloitettu vuonna kivi ja kirves, valmistuu kun valmistuu. Ohutta ja keinokuituista. => tehty hieman eteenpäin, silti vielä pahasti kesken.

4. Samos-langasta viime keväänä aloitettu pusero. Menee varmaankin purkuun. Ei innosta. => purettu.

5. Novitan Hawaiji-langasta tehty pusero, hihat vain puuttuu. Jää harkintaan tehdäänkö hihat ja miten (neuloen/virkaten) vai jääkö topiksi. => harkitaan yhä, piilotetaan kaapin pohjalle ;)

6. Kiri-huivi Korialta viime keväänä ostetuista Bambu-langoista. Valmistuu varmaankin joskus, hidasta ohuen langan takia. => neulottu pari riviä, tämä on niitä ikuisuusprojekteja.

Kiitoksia tempauksen järjestäjille, tämä oli .... hmm..... terapeuttista...... näkyjään työt jää kesken, jos ei kiinnosta enää. Eikä sitten kiinnosta myöhemminkään. Ehkäpä joskus loput työt ilmestyvät blogiini valmiina, kuka tietää.

Loppuraportti

Kaikkiaan neljä ufoa muuttui valmiiksi töiksi.
1. Jotkut kauan, kauan sitten neulotut sukat olivat päättelemättä. Nyt siis vasta lopullisesti valmiit!

2. Vaippahousujen päättely oli myös jäänyt tekemättä ja nyt ne edes on valmiit ekalle lapsenlapselle! Neuleasu on edelleen ufo-kasassa.

3. Isoveli-langasta joskus aloitetut lapaset kaipasivat toiseen lapaseen kärkiosan ja peukalon ja niin nekin valmistuivat.
4. Palmikkoneulepuserokin valmistui. Viime vuoden ufoilussa se eteni hieman ja vuoden odottelun jälkeen se valmistui vauhdilla. Olisikohan ollut osuutta juhannuksen sateisilla ilmoilla?

Ufoilua jatkan hiljakseen tässä kesän aikana; aluksi kaiketi tuo lapsenlapsen neuleasu on otettava käsittelyyn.

Kiitos kaikille kanssakulkijoille ja erityisesti Helmikselle, joka jaksoi taas innostua puuhaamaan fufoilua ja olemaan emäntänä! Aina joku valmistuu ja ei ole mielessä/takaraivossa harmittavana möykkynä.

Loppukiri

Nyt on siis vihoviimeinen loppukiripäivä kesäkuun osalta.
Raportoikaapa vielä, miten ufoilu on sujunut. Muistattehan, että purkaminen lasketaan myös täysivaltaiseksi ufoiluksi. Monikin on kertonut, miten helpottavaa on ollut päästä eroon jostakin ikivanhasta keskeneräisestä työstä. Onpa niitä purkulankoja saatu heti uudelleen puikoillekin, vallan hyvin tuloksin!

Outi-emäntä on luvannut suorittaa arvonnan lähiaikoina - nyt kannattaa siis vielä ilmoitella ufopuuhistaan!

Mitenkäs kanssaufoilijat aikovat palkita itseään? Lissää lankaa? Kunnon mansikkaleivoskaffit? Muuta kivaa? Antakaas hyviä vinkkejä :).

Kiitos kaikille mukanaolosta - ja heinäkuussa siis jatkot halukkaille :).
Mulla olis 1 ja ½ hihaa vielä....

Loppu raportti

Valmiiksi tän kuun aikana tuli 4 työtä ja ilman tätä ei varmastikkaan kaikki olisi valmistunut. Kiitos tästä tempauksesta.

Ensimmäinen valmistunut oli Kummityttöni villatakki



Toinen valimistunut oli Pipo



Kolmas valmistunut oli lapaset




Viimeiseksi eli neljänneksi valmistui kasa lappuja ystävyyden peittoon

Edes jotain valmista

Tadaa!!!
Uskomatonta kyllä, mutta sain jotain ihan valmiiksi asti säädetyssä ajassa. Kuvassa komeilee Muropaketin villapaita - tosin neule on sen verran reilu ja joustava, että menee esikoiselle ja neitillekin. Paitaa ei tosin ole siloiteltu mitenkään, se on menossa pesuun ennen käyttöönottoa. Langat olivat marinoituneet lankakaupassakin jo varmaan parikymmentä vuotta ja omissa jemmoissani muutaman vuoden, ehkä niihin on pikkaisen tomua kertynyt...
Ei mikään mestarinäyte (etenkin saumat ovat paksut), mutta ensimmäinen isompi työ moneen vuoteen. Jospa tämä tästä.

Nyt työn alla on GreenDay-liivi (ullan ohjeella), se tuskin tämän päivän aikana valmistuu. Liivistähän puuttui etukpl:n puolelta toinen olka ja takakpl:n puolelta muutama sentti, olkien yhdistäminen ja resorit. No, nyt puuttuu enää kädenteiden resorit!

Ahkeroinnista ilahtuneena olen päättänyt palkita itseni jollain kivalla ja nopealla työllä. En vain ole keksinyt vielä, mitä se olisi. Ehkä villahousut nuorimmaiselle... Onnistuin hukkaamaan sen päättelemättöman nukenpaidan, se pitäisi tehdä tänään valmiiksi.

Saldoni on tällä hetkellä yksi valmistunut työ, yksi hyvin edennyt työ ja kolme purettua työtä. Etenkään tuohon purkamiseen en olisi ryhtynyt ilman Fufoilua, tapanani on marinoida keskeneräsiä töitä maailman tappiin.

Loppusaldo?

Loppujenlopuksihan tuo kuukausi oli aika pitkäkin aika, ainakin vanhojen ufojen esiinkaivamiseen... Jos oikein laskin, päivänvaloon nousi 15 ufoa. 16. ei noussut, kun en sitä löytänyt.

Sikäli saldo oli positiivinen, että tarkoitus oli saada ikivanhat isoäidinneliöt käyttöön, ja niin niille - neuletunikan osana - sitten tapahtui:

Vartiosotilasnukke oli yllätyslöytö, ja koska kaikki osat oli aika päiviä sitten valmiiksi neulottu, ei tarvinnut kuin täyttää heppu ja ommella saumat:

Eli siinäpä sitten ne kaksi valmista, eli sikäli onnistuminen oli 200% (kun odotus oli vain yksi valmiiksi).

Kymmenisen työtä päätyi purkuun, mikä ei ole ollenkaan huono ratkaisu. Miksipä hautoa vuosikymmeniä tekeleitä, joita ei koskaan tule valmiiksi saattamaan.

Ainoa, mikä jäi harmittamaan, oli tumpuntekele, josta en sinnikkäistä yrityksistäni huolimatta onnistunut löytämään kuin kuvan:

Etsinnät siis siltäosin jatkuvat.

Tämä tekele jäi vielä kesken:

Kestikin tosi kauan ennen kuin keksin, mikä siitä voisi tulla. Tätä nyt jatkan ja katsotaan sitten. Hyvä on kumminkin olla tuommoinen "telkkarineule", kun esim. kirjontatöitä on tosi vaikea tehdä englantilaissarjojen ääressä.

Joukko oransseja virkattuja lappuja odottaa pääsemistä taidenäyttelyssä hienosti sanottuna installaatioksi. Ja keltainen verhokappahan päätyi tytön leikkeihin, että käyttö sekin. - Mutta siis: taistelu jatkuu! Yksi neule kesken, toinen edelleen hukassa. Mutta elämä olisikin tylsää, jos saisi kaiken valmiiksi, eikö?

KirsiJ:n saldo kesäkuulta

1. Lehmushuivi valmistui, johon en ikinä uskonut. Tosin siitä tuli aika pieni, mutta kuitenkin.
2. Perhepeitto sai muutaman silkun lisää ja jatkuu jossain vaiheessa suikaleista.
3. Cocos-topin alku purettu kerälle. Siitä on jo uusi suunnitelma.
4. Myöhemmin löytynyt raitapaidan alku purettu myös. Langat jo muissa muodoissa.
5. Topin rintamuskappaleet ja vielä purkamaton Samos-pätkä odottavat jatkoa.

Eli 1 valmistunut, 1 jatkunut, 2 purettua ja 1 odottaa...

Tässä vielä kuva Lehmus-huivista:

Hui!!

Tavoite on kova vieläkin ... aika käy vaan vähiin, argh!!

Eli tarkoituksena olisi saada tämä neule valmiiksi. Etu-takakappale on raglaneihin saakka valmiina, samoin toinen hiha. Toinen hiha on vasta resorissa :(. Kiirettä pitää, mutta aattelin antaa väliaikatietoja, jos tästä vaikka tulisi puhtia lisää palmikon vääntelyyn.

Palmikkokuviohan on tuttua Dropsin sukista, jotka joskus aloitin hiekkalaatikon reunalla ja purin sitten kotona:D. Mukavaa palmikkoa joka tapauksessa.

*huoh* jos sitten lähtis tikuttamaan

Ystävällisin terveisin, Katiija

Muutama UFO selätetty

Joitakin vuosia parittomana pyörinyt pieni villasukka sai vihdoin parinsa.
UFOutumisvaarassa ollut Juliettekin valmistui. Julietteen käyttämäni Princess Mohair-lanka loppui kesken, kun oli enää pari kerrosta tekemättä. Hiha-aukkoihin piti kuitenkin saada edes pari kerrosta neulottua, joten purin aloitusreunasta muutaman kerroksen. Purkaminen on inhokkihommaani ja muutaman kerran tuli mieleen haudata tekele johonkin kaapin perälle piiloon. Niin ja onneksi sovelsin ohjetta alunperinkin eli neuloin helmineuletta. Muuten lankaa olisi tarvittu vielä reunojen neulomiseen.
Kuvassa olevien lisäksi on selätetty muitakin UFOja. Hahtuvalangasta virkattu lisäimu-vaippanen tuli valmiiksi ja on käynyt pesukoneessa huopumassa. Samoin pari virkattua Vaaka-tilkkua valmistui.
Majailen tällä hetkellä kakkoskodissani ja täältähän löytyi lisää UFOja. Listaan vielä itsesäälissä nekin, vaikka tuskin niistä ehdin enää mitään saada valmiiksi:
- lisää neulottuja Vaaka-tilkkuja, aloitettu viime syksynä
- virkatun torkkupeiton aloitus, aloin kinata äitini kanssa väreistä ja tekele lensi seinään jouluna 2006...
- vuosi sitten aloitettu virkattu pussukka
- varmaan pari vuotta sitten aloitettu koukuttu selänpesin
- UFOutumisvaarassa oleva Feather and Fun-huivi kasvivärjätyistä langoista, puolet tehty ja sitten loppui yksi hyvänvärinen lanka
- UFOutumisvaarassa oleva pitsineuletakki, itselleni olen tekemässä ja kun kaikki kappaleet on valmiina, niin näyttää liian isolta :(

Huomiseen neuletapaamiseen otan ehkä sen todellisen ikuisuusprojektin eli villapaidan tekeleen. Toivottavasti varastosta löytyy mustaa Seiskaveikkaa, ettei kaupan kautta tarvitse kiertää :) Aion muutenkin kilkutella UFOja ihan kuun loppuun saakka eli ehkä tässä joku muukin UFO vielä saatetaan FUFOksi. Tai sitten masennun, kun noita UFOja putkahtelee jatkuvasti lisää esiin.

milliinin fufotuloksettomuus

Näin kävi, että Suomen käsityön museoon tehty neulegraffiti vei aikaa (mutta tuli valmiiksi), ja tehokkaasta aloituksesta huolimatta ufoista ei tullut valmista.

Cable netsit purettiin, ja niistä tuli Fire walk with me-sukat. Lasketaanko tää valmiiksi? Vai onko tää uuden aloittamista? Jos on, kylläpä hävettää.
Tirolilaissukat ovat samassa tilanteessa kuin aiemminkin, en raaski purkaakaan mutta ei yhtään kyllä nappaa neuloakaan. Muut sukat kyllä kiinnostaa. On se kumma.
Hexagon-takkiin on virkattu kymmenisen lappua lisää ja toinen etukappale on melkein yhdistetty. Valmiiksi sitä ei voi sanoa hyvällä tahdollakaan.

Aion jatkaa Hexagonin tekemistä, vaikka tulisi sata ja kymmenen uutta mieletöntä ideaa vastaan. Ainahan ne voi laittaa Ravelryn jonoon :) Ois aika saada tuo jo valmiiksi.

kion saldo

jäi yhteen Julietteen ja tyynyliina on edistynyt jonkin verran. Kahteen muuhun en ole koskenutkaan paitsi alkuvalokuvausta varten :) En tiedä teenkö ikinä sitä haarukkapitsihuivia valmiiksi, mutta en missään nimessä raaski sitä purkaakaan. 1/4 on kuitenkin tehty ja olen melko tyytyväinen :) Ja vasta näin kuun loppuvaiheessa aloitin kuukauden ensimmäisen uuden työn, ei paha ei paha. Tsemppiä kaikille muille loppurutistukseen!

Riikkiksen loppuraportti

Omalta kohdaltani on loppuraportin aika ainakin kesäkuun kohdalta. Varmasti käyn täällä heinäkuussakin kurkistelemassa, se on ihan selviö.

Minulla siis tällaista:

- vihreä kolmiohuivi Mark&Kattensin Teddystä, purettu kerille
- puuvillaneuletakin kappaleet vuodelta -96, purettu ja langasta tehty kappa
- vauvan villainen puseron takakappale, purettu ja tehty langasta kahdet tossut
- vauvan puuvillainen puseron takakappale, sellaisenaan roskiin
- punavalkoinen pariton villasukka, terä purettu ja siitä kudottu toinen varsi, varret oottavat inspiraatiota ja sopivaa punaista lankaa teriksi
- musta Fifi, kudottu viimeinen puoli kerää, pingotettu, päätelty, oikeasti valmistunut

Olen tyytyväinen. Varmasti ilman Fufoilua ois neuletakin kappaleet saaneet edelleen pysyä vaatehuoneessa ja Fifikin oli jo matkalla unohduksen suohon. Kannatti tarttua. Tosin tosin, tällä viikkoa tuli aloitettua sininen pikkuvillatakki Samoksesta ja yhdet villasukat. Ei kai niistä vaan ole tulossa uusia ufoja?

Hui, miten noloa

Se ainoakin ufon fufotus meinasi jo tyssähtää, kun en heti löytänytkään niitä ex-kappaleita, jotka piti purkaa, jotta saisin tuon uuden ympyriäistakin tehtyä valmiiksi.
Mutta huraa! Kappaleet löytyivät tänään ja vakaa aikomus on seuraavaksi jatkaa ympyrätakin hihojen tekoa. Pienestä motivaatiokatkoksesta huolimatta, siis .


Muutamia on jo ilmoittautunut jatkamaan ufoilua kesäkuun jälkeenkin. Sovitaan siis, että arvotaan tähän mennessä luvatut palkinnot (Outikin lupasi vielä yhden palkinnon edellisten lisäksi) kuun vaihteessa ja sen jälkeen tämä blogi on edelleen fufoilijoiden vapaasti käytettävissä. Voitte siis edelleen raportoida tänne ufojen valmistumisesta.


Olisi mukavaa kuulla vielä tämän päätempauksen lopputuloksesta! Kertoilkaapa siis, miten tämmöinen kuukauden mittainen ufojakso mielestänne ja omalla kohdallanne onnistui? Mitä olisi voinut tehdä enemmän tai vähemmän ja mitä jäi vielä ensi vuoteen?


Omasta puolestani voin sanoa, että kirpaisi kyllä lopultakin purkaa nuo muutama vuosi sitten tehdyt ihan passelit vartalokappaleet Isovelineuleesta.
Kun nyt pääsin kuitenkin jatkamaan ympyrätakkia, odotan mielenkiinnolla, miltä lankojen uusi inkarnaatio mahtaa näyttää. Tällä hetkellä suurin toiveeni on, että ensinnäkin jaksan vääntää takin valmiiksi asti ja että siitä tulisi edes suunnilleen sopivan kokoinen. Sitähän ei todellakaan vielä voi tietää, kun se on tuhannen mykkyrällä liian pienillä puikoilla.

Viikonlopun aikaisia loppuraportteja (tai väliaika-) kuulostellen..
Hyvää loppukiriä kaikille kuukauden tempaukseen osallistuneille ja nyt sitten hyviä jatkosuunnitelmia hiomaan!!

Viime hetken uusi aloitus

Tästä virkatusta kaitaleesta......ehdotettiin tehtäväksi ainakin käsilaukkua tai toppia. Laukku itsellekin ensimmäiseksi tuli mieleen, mutta kun tuo rengas on aika kookas. Kas, kun en ole mikään pieni ihminen, ja tekele on mitoitettu mahtumaan minun kehoni ympäri. Toppia en taas paljon käytä - edellä mainitusta syystä...
Etpäs siis ikinä arvaa, mikä tästä alkaa kehittyä, ethän? Jesss! Taas yksi tunika. Aloitus rinnan alta ja siitä ensin alas, sitten ylös. Enpä taida sitä ehtiä tämän tempauksen puitteissa saada valmiiksi, mutta edistystähän tämä on kumminkin, kun on edes JOKU suunnitelma. Katsotaan nyt...

Oranssinvärisistä virkatuista tilkuista, jotka esittelin heti tempauksen alussa (Pastoroidut (f)ufot), ei ole tulossa mitään sen kummempaa. Ihan oikeasti aion ne asettaa näyttelyyn talvella. Niiden kuva sai sentään toistaiseksi käytön, blogini otsakkeen taustakuvana... (pappipuikoissa).

Purkua puikoille

Kyllä täälläkin (vihdoinkin) ihan tosissaan fufoillaan! Purussa - ja suoraan purusta uudelleen puikoille on siirtynyt wanha isovelineule, jonka edellinen yritelmä viimeksi jäi sinnikkäistä yrityksistä huolimatta ilman hihoja. Nyt kyllä vähän jänskättää, saanko vieläkään sopivia hihoja aikaan. Edelliseen kun todellakin yritin ainakin 5-6 kertaa niitä tehdä ja aina niissä meni mitoitus jotensakin pieleen.

Seuraavaksi pitäisi vielä löytää hyvin jemmatut vartalokappaleet, että voisin nekin purkaa ja jatkaa neulomista.

Voi olla, että ihan kuun loppuun mennessä en tätä saa valmiiksi, mutta siitä viis, kunhan tämä vain siirtyisi lopulta ufosta fufoksi.

Tsemppiä loppukiriin kaikille!!

P.s.t

Arvontapalkintoja ovat luvanneet lahjoittaa Maartsi, Marelo, Pappipuikoissa sekä meikä. Kiitos kaikille lahjoittajille avokätisyydestä :)! Palataan arvonta-asioihin kun kuukausi on kulunut.

Jatkofufoilusta kiinnostuneita, mahtaako olla? Mä voisin ainakin varjofufoilla vähintään siihen asti, että saisin tämän yhden työn puikoilta pois...

Varrasvirkattu huivi

Varrasvirkattu huivi valmistui ryhtiliikkeen ansiosta, vaikka hiukan rimaa laskinkin - en tehnyt siitä ihan niin pitkää kuin ohjeessa oli, mutta riittävän pitkän kaulan ympäri kunnolla kiedottavaksi. En olisi uskonut, että joskus vitsinä (sai halvalla...) Kädentaito-messuilta ostetuille nro 15 puikoille olisi oikeasti joskus jotain käyttöä! Lisää huivihöpinää blogista.

Joten seuraavan ufon kimppuun!

palaset päätelty

No niin sitten sain tän kuun aikana palaset pääteltyä ja ne on menossa jo Pirjolle ystävyyden peittoon. Tämä onnstui ennenkuin tää kuu loppui. Huh :)

Ja lisää ufoja Sahramista (näkisipä joskus Fufojakin!)

Lupasin näyttää lisää ufoja, kunhan putoilevat niskaani. No, nämä ystävällisesti kiikutettiin eteeni, en päässyt väistelemään (pikkusiskoni oli meillä siivoamassa lastenhuonetta ja löysi nämä vähemmän mairittelevat kasat jostain). Ja kun EmPowerin asentajakin ystävällisesti soitti ja ilmoitti, että sekä lankapuhelin että netti taas toimivat kaapelihässäkän jälkeen (olisittepa nähneet sen sähköjohtosiilin, jota kutsuivat "kaapeliviaksi"!) niin ajattelin ilahduttaa teitä viestilläni.

Aloitetaan vanhimmasta. Väreistä päätellen langat on ostettu viimeistään joskus 90-luvun alussa. Aloitus on tapahtunut joskus sen jälkeen, muistaakseni -94 kesällä, kun asuimme ensimmäistä kesää tätä taloamme. Korista löytyy kaksi etukappaletta, takakappale ja yksi hiha. Tavoitteena on ollut (puu)villatakki. Olkaamme rehellisiä, en ikinä käyttäisi tätä, niin mukavaa kuin puuvilla onkin. Tästä jotain muuta, vaikka vauvan peitto. Purkuun heti, kun pikkusiskoni taas erehtyy pistämään nokkansa tähän huusholliin.



Seuraavaksi vähän uudempaa tuotantoa, nämä ovat noin kolmen vuoden ikäisiä. Lammyn Pluchesta olisi kovasti tulossa jakku jollekin tytölle, meidän neiti viisveelle se ei enää mahtuisi. Kudoin tuota sokerirasitustesteissä Muropakettia odottaessani. Kuinkahan inhottavaa tuota lankaa on purkaa?

Tummansininen on varmaan Novitan Heleniä, 100% akryyliä. Se on Pirkassa olleen ohjeen mukaan olevinaan alku vauvanuken haalarista. Joku ei jaksanut ommella olkasaumoja, jotta olisi voinut poimia silmukat hihoihin... Jäänee odottelemaan inspistä (jollaista ei kyllä ole täällä näkynyt vähään aikaan).



Seuraavat ovat uudempaa tuotantoa. Sinivalkoisesta Hiphopista on muotoutumassa taikajakku, kunhan jaksan poimia silmukat hihoihin. Keskenjäämisen syy on selvä, muovinen lanka ja muoviset puikot. Hartiani vieläkin kiristyvät vartalo-osan kutomista muistellessani, niin kamalaa se oli. Jospa nyt kahden vuoden hautomisen jälkeen saisin otettua tuon taas pian työn alle.

Sukan alku löysi jo kohtalonsa ja purin sen. En yleensä alle viisivuotiaita sukanalkuja laske ufoiksi (sukat tuppaavat meillä aina jossain vaiheessa valmistumaan), mutta tällä oli ankea kohtalo. Olin onnistunut nyppäämään puikon irti työstä, ja kun kaivoin varren esiin, että poimin pudonneet silmukat, onnistuin nyppäämään toisen puikon irti. Lopulta totesin, että sillä ajalla ja vaivalla, mitä käyttäisin silmukoiden poimimiseen ja uudelleenkutomiseen, saisi kudottua jo ainakin puolet tuosta uudelleen.

Nuken paita on nolo ufo! Se oli pikainen harjoitelma kaarrokkeesta. Ihan onnistunut harjoitustyö. En vain ole löytänyt kolmessa vuodessa kymmentä minuuttia aikaa lankojen päättelyyn. Ai niin, kainalosaumatkin ovat ompelematta... Hyvä on, menen nurkkaan häpeämään ja sen jälkeen langanpäitä piiloon pujotellessani hoen mantraa "en ikinä jätä lankoja päättelemättä ennenkuin annan vaatteen lasten leikkeihin".

Jaa niin tarkoitus oli saada jotain valmiiksikin, ei vain esitellä arkistojen aarteita...

Loppusuoralla

Nyt viimeistään on aika ottaa loppukiri tähän fufoiluun tai harkita jatkoaikaa heinäkuulle - "virallista" fufoiluaikaa on jäljellä viikko, joten vielä ehtii tehdä ihmeitäkin. Tsemppiä kaikille!!

Mun oma fufoilu on osoittanut hiukan nuutumista, mutta yritän saada varrasvirkatun huivin valmiiksi. Ei puutu enää metriä, ehkä 60 cm? Tai miten pitkälle sen loppukerän kanssa nyt pääseekään. Villatakki ei missään tapauksessa ehdi tälle kuulle, joten sen kanssa täytyy pakertaa vielä jokunen tovi. Hyviä vinkkejä shaalikaulukseen??

Mutta pikkuhiljaa hyvää tulee...

Lisää purkutöitä

Laskujeni mukaan tämä on nyt 16. esiinkaivettu ufo, mikä kertonee aika paljon lyhytjännitteisestä luonteenlaadustani...
Tästä piti tulla reunapitsi pöytäliinan ympärille. Pöytäliinan kangasosuus valmistui kuitenkin jo vuosia sitten, ja nyt on värimakukin jo ihan toinen. Melkein pinkki roosansävy vaikuttaa turhan ärtsyltä väriltä sisustukseen. Niinpä tästä tuli nyt 12. "valmistunut" ufoni, ja 10. joka päätyi takaisin alkumuotoonsa, lankakeräksi:

Onneksi on tämä fufo-tempaus! Muuten en raaskisi/viitsisi ryhtyä näihin varastonselvityksiin. Kerta kerralta tulee puhdistuneempi olo.

Jalasjärven kintaat valmiit

Nää on muutamisen viikkoa ennen kesäkuuta aloitettu. Insimpis loppui kun minusta värit eivät olleet tarpeeksi toisistaan poikkeavat ja kuvio ei minusta näyttänyt hyvältä kun eivät olleet parempia värejä.
Lankana on Novitan Nalle tumma vihreä ja novita nalle coloria kirjava.
Puikot 2 resorissa ja 2,5 kuviossa (Oman löysän k'sialan takia)

Hiljaista on ollut uforintamalla mutta jotain sentään valmistui

Minua on vaivannut kesäkuussa paha aikaansaamattomuus, mutta juhannusviikonloppuna sain levättyä sen verran, että intoa riitti yhden ufon viimeistelyyn. Virkkasin yhteen Palma-peiton palaset, tarkempaa selvitystä blogissani. Lopputulos ei herätä minussa hurraahuutoja, mutta onpa yksi työ pois mieltä hiertämästä.

Ufoja pyörii kyllä nurkissa edelleen. Saapa nähdä, ehtiikö mikään niistä vielä tässä kuussa valmiiksi. Mulle tämä yhden kuukauden ufoaika on turhan lyhyt, koska samalla on kuitenkin ollut tekeillä myös muita töitä. En raski pyhittää kokonaista kuukautta pelkästään ufoille. Mutta ehkä jaksan pitää omassa blogissani ufojuhlia myöhemmin kesän aikana :-)

Toinen selätys :)

Kyllä nyt on hyvä mieli :)

Jalmarin villapaita
Ohje: Moda xx malli 36 Raitapaita (olikohan kesä 2006 tms, etsin tiedon)
Koko: 5/6 v
Lanka: Nalle Colori
Puikot: 3 ja 3,5 mm
Kulutus: 221 g

Tätä paitaa on tehty hitaasti ja hartaudella toisten töiden puskiessa ohi muistaakseni tammikuulta 2007, mutta voi olla jo syksynpuolella aloitettu. Tänään se vihdoin valmistui, kiitos Fufo-tempauksen innoituksen! Jo aloittaessani arvelin työn olevan pitkä, joten tein kokoa isomman ja siinä on vielä kasvunvaraakin :) Hihat tein pyörönä, mutta muuten seurasin ohjetta. Ohjekirjojen avulla poimin kauluksen silmukat eritapaan kuin koulussa olen oppinut (kts. Stitch'n bitch neulojan käsikirja, löysin omasta kirjastosta ja tekis mieli investoida itellekin) ja opettelin neulomaan saumoja, kun kouluaikaiset opit olivat unohtuneet (yhden villapaidan tein yläasteella.) Tyytyväinen olen.

Innoissaan poika oli paidastaan, mutta lopuksi tahtoi pois, kun kutitti. "Äiti, minä voin laittaa tämän uloskin, kun tämä on niin lämmin paita, voinko laittaa?" Toivotaan, ettei kutitus ilmene niin ylivoimaiseksi ettei paitaa huolita päälle. Tuo Nallelanka on pojan lemppariväri, siitä on jo sukat ja tumput tätini tekeminä (ja kovasti pidettyinä) ja itsetekemäni pipo.

Fufoilun myötä on edistynyt myös serkun kaulahuivi, ja unipussin hiha, mutta nyt pitäisi löytää pussin ohje, että uskaltaisi jatkaa... Hämmentävän vähän töitä puikoilla :-D

Työvoitto.

Tämä oli viikon UFO-uhan alla, kunnes päätin ottaa härkää sarvista ja tehdä äidille lavatanssilämmittimen. Blogistani voi lukea pitkän tarinan vaatteen valmistumisesta, jos kiviset tiet innostavat taistelemaan omia hankaluuksia vastaan.

Sain tähän Neulomosta ohjeen viikko ennen h-hetkeä eli serkkuni häitä. Neuloin raivolla ja kaikki näytti ihan hyvältä. Ihan. Koko oli valtava. Onneksi löysin Ravelryn kautta muuan eestiläisnaisen keksimään korjaukseen. Vähensin sen innoittamana yhden viisikulmion ylärivistä ja SILTI S-kokoinen vaate oli sopiva 46-kokoiselle äidilleni. Ugh. Käytin sötöstä väkisin häissä etukappaleet kiedottuna kaksinkerroin ympärilleni. Kädentiet ompelin väliaikaisesti puolittain umpeen, sillä ne ylsivät rintoihin saakka.



Eilen päätin kuitenkin puristaa ja äitini on nyt tyytyväinen:

Kolmas (vai monesko tää on?) ufo kaapista ulos

Sopivasti juhannukseksi valmistui tämä ufo:



Huovutettu tölkin viilennin, josta piti tulla alunperin lapaset... Tarkemmat tiedot tästä löytyy blogistani.

Tarkoituksena olisi saada vielä yksi ufo valmiiksi ennen kuun vaihdetta. Katsotaan kuin meitin käy.

-Katri

Neulepusero valmistui

Tämäkin on ollut kesken muutaman vuoden. Joskus Virosta ostettua lankaa ja ensin malli hakusassa ja sitten neulominen oli koko ajan jotenkin tahmeaa. Liian paksua lankaa se tuntui olevan jne eli kaikenlaista syytä pyöritellä sitä vaatekaapissa. Kuitenkin tänä juhannuksena tämäkin neule olisi ollut ihan mukava vetää lämmikkeeksi, vaikka omia lämmikkeitäkin on kertynyt viime vuoden sairastamisen aikana.
Malli Modasta 2/2005 eli siis kolmisen vuotta kesken. Edessä ja takana sekä hihoissa keskellä on palmikkoraidat. Päällä tuntuu mukavammalta kuin kuvassa ja ei tunnu keinokuituiselta.
Malli Moda 2/2005 malli numero 29
Lanka:italiainen Quiz (villa 70 %, akryyli 30 %)
Puikot: 6 mm tavan pyöröt ja pitkät puikot
Kulutus: 425 g